Metsä

Stora Enso on valmistanut liukosellua tekstiilikuituihin Uimaharjussa vuodesta 2012 lähtien – nyt tuotanto vaihtuu takaisin tavalliseksi selluksi

Liukosellun tuotantokapasiteetti nousi Uimaharjussa 430 000 tonniin pari vuotta sitten, kun 52 miljoonan euron investointi käynnistyi.
Lari Lievonen
Liukosellu on samannäköistä kuin tavallinen sellu. Stora Enson Uimaharjun tehtaanjohtaja Sauli Purho esittelee liukosellua. Arkistokuva.

Stora Enso lopettaa tekstiilikuitujen raaka-aineeksi käytettävän liukosellun valmistuksen Uimaharjun tehtaalla Joensuussa. Uimaharjussa jatkuu tavallisen sellun teko.

Yhtiö kertoi liukosellutuotannon lopettamisesta sen jälkeen, kun Hongkongissa julkaistava South China Morning Post uutisoi yhtiön vieneen liukosellua Kiinan Xinjiangin alueelle, jossa on laajasti raportoitu uiguurivähemmistön ihmisoikeusloukkauksista ja pakkotyöstä.

South China Morning Postin mukaan Stora Enson sellua käytetään valtavissa tehtaissa, jotka sijaitsevat uiguurien pidätyskeskusten tuntumassa Xinjiangissa.

Päätös liukosellun valmistuksesta luopumisesta tehtiin Stora Enson mukaan jo viime vuonna, vaikka yhtiö ei ole kertonut siitä aiemmin julkisuuteen.

”Uudistimme vuoden 2020 aikana Stora Enson strategiaa ja linjasimme tulevaisuuden painopistealueemme. Haluamme olla markkinajohtajia niissä seg­menteissä, joihin keskitymme ja joissa näemme kasvupotentiaalia. Strategisen päätöksemme mukaan olemme irtaantumassa maailmanlaajuisesta liukosellusegmentistä viskoosin tuotantoa varten”, Stora Enson talousjohtaja ja yhtiön Suomen maajohtaja Seppo Parvi toteaa yhtiön julkisuuteen toimittamassa lausunnossa.

Liukosellun valmistus ei ole Parvin mukaan yhtiön toiminnan ydintä ja se edustaa vain hyvin pientä osaa koko liiketoiminnasta.

”Kuten aina liiketoimintapäätöksiä tehdessämme, olemme tarkastelleet asiaa kokonaisuutena, huomioiden niin strategian, vastuullisuuden kuin talousnäkökohdat”, Parvi sanoo.

Enemmän Stora Enso lupaa kertoa asiasta osavuosi­katsauksen julkistuksen yhteydessä huhtikuun 23. päivä.

Stora Enso on valmistanut liukosellua Uimaharjussa vuodesta 2012 asti, ensin vain koivusta ja vuodesta 2019 lähtien myös havupuusta.

Toissa vuoden lopulla käynnistyi 52 miljoonaa euroa maksanut uusi linja, jonka ansiosta tehtaan vuotuinen liukosellukapasiteetti nousi 430 000 tonniin vuodessa.

Tuolloin yhtiö kertoi, että Uimaharjun tehtaan liukosellun päämarkkina-alue on Kiina.

Kaikkiaan maailmassa tehdään liukosellua noin seitsemän miljoonaa tonnia vuodessa.

Liukosellupohjaisten tekstiilien tuotannon ympäristö- ja terveysvaikutuksia on arvosteltu.

Itse liukosellun valmistus vastaa ympäristövaikutuksiltaan tavallisen paperisellun ympäristövaikutuksia, kertoo prosessiteollisuuden ympäristötekniikan professori Olli Dahl Aalto-yliopistosta.

Liukoselluloosa poikkeaa tavallisesta selluloosasta niin, että siitä on poistettu hemiselluloosa, joka on paperin valmistuksessa tärkeä osa.

Kyseenalaiset ympäristö- ja terveysvaikutukset liittyvät viskoosiprosessiin, kun liukosellusta tehdään lankaa esimerkiksi kiinalaisissa tehtaissa.

”Ympäristöongelma syntyy, kun prosessissa sellu liuotetaan liukoiseen muotoon. Siinä käytetään apuna rikkihiiltä, joka on hyvin myrkyllinen ja vaarallinen kemikaali”, Dahl selvittää.

Prosessiin liittyvät myös suuret jätevesiongelmat ja sinkkipäästöt.

Viskoosiprosessia korvaamaan on kehitteillä useita uusia menetelmiä tuottaa puupohjaisia tekstiilikuituja liukosellusta.

Dahl toteaa, että Stora Enso voisi kääntää Uimaharjun tehtaan jälleen tuottamaan liukosellua, kun uusista ympäristöystävällisemmistä menetelmistä saadaan kaupallisesti kannattavia.

Maailmalla jo käytössä oleva menetelmä on itävaltalaisen Lenzingin lyocell-prosessi.

Suomessa uudenlaista puupohjaisen tekstiilikuidun valmistusta kehittää Metsä Group, jolla on pilottilaitos Äänekoskella.

Menetelmä perustuu siihen, että ionisilla nesteillä liuotetaan esimerkiksi paperiselluloosaa, joka kehrätään kuiduiksi.

”Haasteena siinä on, että ionisten nesteiden hinta on niin korkea, että kemikaaleista pitäisi saada takaisin talteen 99,5 prosenttia, jotta prosessi olisi taloudellisesti kannattava”, Dahl sanoo.

Aalto-yliopiston kehittämä Ioncell-menetelmä on vastaavanlainen kuin Metsä Groupin käyttämä teknologia ja poikkeaa ainoastaan ionisten nesteiden koostumuksen osalta.

Ioncell-menetelmän kehittämiseen on osallistunut Stora Enso, joka on mukana myös TreeToTextile -hankkeessa.

Stora Enso on rakentamassa TreeToTextileen liittyen pilottilaitosta Nymöllan tehtaalle Ruotsiin.

Korjattu tekstiä 31.3. klo 17.52: Lenzing on itävaltalainen yritys, ei saksalainen.

Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Uimaharjun liukosellusta ja Sunilan ligniinistä puupohjaista hiilikuitua – Stora Enso aloittaa yhteistyön Cordenka-yhtiön kanssa Saksassa

Stora Enso varautuu tilapäiseen lomauttamiseen tarvittaessa myös Sunilassa Kotkassa ja Uimaharjussa Joensuussa – "Mitään lomautuspäätöksiä ei ole tehty"

Robottirekalla on nyt kuusi aistia – Stora Enson testiajoissa saatu hyviä tuloksia: "Auto tekee oikeita asioita oikeissa paikoissa"

Lakkoviikko maksaa Stora Ensolle yli 10 miljoonaa euroa