Metsä

Kyyn sahalaitakuvio on superviitta, joka kätkee, varoittaa ja harhauttaa yhtä aikaa

Keväisillä poluilla ja pälvissä paistattelevat ensimmäiset kyykäärmeet ovat koiraita, joilla on tärkeä tehtävä.
Lari Lievonen
Kyykäärmeen sahalaitakuvio ei ole pelkkä koriste, vaan se suojaa käärmettä saalistajilta tehokkaasti.

Maassa luikerteleva sahalaitakuvio saa kulkijan yleensä säikähtämään ja syöksähtämään polulta sivuun. Kyy on Suomen ainoa myrkyllinen käärme, ja sen selän tunnistettava sahalaitakuvio pelästyttää ihmisen lisäksi monen eläimen.

Näyttävän siksakin tarkoitus onkin varoittaa saalistajia käärmeen myrkyllisyydestä. Samaa varoitussignaalia käyttävät useat käärmelajit maailmassa, kertoo tutkijatohtori Janne Valkonen Jyväskylän yliopistosta.

Käärmeelle ei totta tosiaan ole kehittynyt koristeellinen kuvio sattumalta, vaan sillä on muitakin eloonjäämisen kannalta erinomaisia puolia.

"Ensisijaisesti paras suoja saalistajilta on, ettei tule havaituksi ollenkaan. Sahalaitaa on vaikea havaita, sen avulla käärme naamioituu tehokkaasti”, Valkonen selittää.

Myrkyllisyydestä viestittäminen tulee oikeastaan ajankohtaiseksi vasta sen jälkeen, jos saalistaja, esimerkiksi petolintu, on havainnut käärmeen maastosta.

Jos kyy nerokkaasta suojaväristään huolimatta joutuu hyökkäyksen kohteeksi, nahan kuviointi antaa vielä yhden mahdollisuuden harhautukseen. Pakenevan kyyn kuviointi saa aikaan optisen illuusion, jolloin saalistajan on vaikea hahmottaa käärmeen liikkeen suuntaa ja nopeutta.

Valkonen on tutkinut eläinten suojaväritysten evoluutiota. Animal Behaviour -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, kuinka sahalaitakuvio heikentää kyiden havaittavuutta.

Toisinaan tavataan myös aivan mustia kyykäärmeitä, joiden selän kuviointi ei erotu. Mustan värin etu on lämmönsäätelyssä, Valkonen kertoo.

”Musta lämpenee nopeammin, ja aikaa paritteluun ja saalistamiseen jää enemmän. Siitä voi Suomen oloissa olla merkittävä etu. Esimerkiksi naaraat parittelevat meillä vain joka toinen vuosi.”

lisse tarnanen
Kyykäärmeen purema vaatii aina sairaalahoitoa.

Aikaisin keväällä lämpimille metsäpoluille ja pälviin ilmestyvät kyykäärmeet ovat todennäköisesti koiraita. Ne heräilevät talvipesistään ennen naaraita kypsyttelemään siittiöitä auringonvaloon.

Naaraat heräävät parin viikon kuluttua, jolloin kyyt parittelevat. Vasta sen jälkeen on aika alkaa saalistaa ravintoa, liskoja ja jyrsijöitä. Kyynaaraat parittelevat useamman koiraan kanssa, ja samaan aikaan syntyvillä poikasilla voi olla useita eri isiä, kertoo Korkeasaaren eläintenhoitaja Timo Paasikunnas.

”Useampi isyys etenkin vähätiheyksisten populaatioiden sisällä lisää geneettistä monimuotoisuutta, jolloin kaikki poikaset eivät ole saman koiraan jälkeläisiä vuodesta toiseen.”

Kyy on arka eläin, joka välttelee ihmistä. Myrkkyä käärmeen ei kannata tuhlata, sillä se tarvitsee sitä ravinnonhankinnassaan. Jos kyy ei pääse pakenemaan, se saattaa kuitenkin purra vaarallisesti.

”Vuodenajoilla ei ole niinkään vaikutusta käärmeen vaarallisuuteen, mutta esimerkiksi kylmä ilma keväällä voi kangistaa käärmettä, jolloin se ei pääse pakenemaan yhtä helposti. Viimeisillään oleva kantava naaras saattaa myös liikkua huonommin heinäkuun alun tienoilla”, Valkonen sanoo.

Kyyn purema vaatii aina sairaalahoitoa. Kyyt purevat vuosittain Suomessa noin 50–150 ihmistä. Myrkkyyn kuolee ihmisiä kuitenkin äärimmäisen harvoin.

Pihassa, jossa juoksentelee lapsia tai lemmikkieläimiä, kyyn kohtaaminen ei ilahduta. Ensisijaisesti käärmettä kannattaa yrittää häätää pihasta, sillä häirittynä se ei yleensä palaa pihaan.

Kyy ei ole rauhoitettu, kuten harmiton rantakäärme, mutta kyynkin kanta on taantunut. Sen elintila on Paasikunnaksen mukaan kaventunut muun muassa siksi, että pelättyä matelijaa tapetaan järjestelmällisesti.

Valkonen neuvoo pitämään pihan siistinä, jos kyytä ei halua reviirilleen. Heinikko kannattaa ajaa lyhyeksi. ”Ensimmäinen asia on pitää ruoka eli jyrsijät poissa. Toiseksi pihalla ei kannata pitää käärmeelle sopivia piilopaikkoja, kuten risu- ja lautakasoja.”

Kyyt viihtyvät parhaiten peltojen ja soiden reuna-alueilla, kallioilla ja avohakkuiden jälkeisillä vesakoilla ja niityillä eli paikoissa, joissa on runsaasti auringonpaistetta ja piilopaikkoja.

Vaarallisuudestaan huolimatta kyistä on myös hyötyä. Ne poistavat tehokkaasti punkkeja ympäristöstään saalistamalla punkkeja kantavia jyrsijöitä.

Sanne Katainen
Pihasta häädetty kyykäärme ei yleensä palaa takaisin.
Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Kyyn purressa on lähes aina syytä hakeutua hoitoon – kyypakkauksesta ei ole apua

Uskoisitko tätä pelloksi? Näillä viljelyksillä on niin märkää, että niiden reunoille saisi rantatontteja

Pohjois-Karjalassa voi tulla lunta tänään yli 15 senttimetrin verran – monin paikoin satelee ja kaikkialla on pilvistä

Video: Kyyt rakastavat rauhaa ja yrittävät säästää myrkkyään – näin puremaa voi yrittää välttää ja hoitaa