Metsä

Paras hetki taimikonhoitoon on juuri nyt – konkarimetsuri pohjoisesta kiskoo lumikengät turvasaappaiden päälle

Lumeton pikkupakkanen on paras sää raivata taimikkoa, sanoo 40 vuotta metsurin töitä tehnyt Markku Lempinen.
Kai Tirkkonen
Metsuri Markku Lempinen raivasi kaksi viikkoa sitten Lumijoella parikymmenvuotiasta mäntytaimikkoa. Metsänhoitoesimies Tarja Peltomaa kävi kohteella jututtamassa.

Aurinko paistaa jo lämpimästi ja Lumijoella Pohjois-Pohjanmaalla on lähes lumetonta, mutta metsuri Markku Lempisen turvasaappaiden päällä on lumikengät.

Varjopaikoissa voi olla vielä toistakymmentä senttiä lunta.

"Nämä ovat ihmeen hyvät", Siikalakeuden metsänhoitoyhdistyksellä työskentelevä Lempinen katsahtaa kenkiinsä.

Yli 40-vuotisen uran tehnyt metsuri on sitä mieltä, että keväällä ennen kuin puu on lehdessä ja ilmat ovat vielä viileät, on paras hetki tarttua raivaussahaan. Myöhäissyksy on yhtä hyvä.

Itikatkaan eivät konkaria häiritse, vaan kuumuus.

"Periaatteessa taimikoita voisi hoitaa läpi talven, mutta paksun lumen aikaan kannot tahtovat jäädä turhan korkeiksi ja hangessa tarpoessa työ käy turhan raskaaksi", metsänhoitoesimies Tarja Peltomaa Siikalakeuden metsänhoitoyhdistyksestä toteaa.

Työtilanne on kuitenkin ollut hyvä, sillä Lempinen oli tänä talvena vain kuukauden lomautettuna, viime vuonna ei lainkaan.

Yhdistyksellä on Lempisen lisäksi yksi toinen vakituinen metsuri. Sen lisäksi yhdistys työllistää yrittäjiä ja kausityöläisiä.

Kevään taimikonhoitorupeaman jälkeen metsureilla alkaa istutuskausi. Sen jälkeen tehdään varhaisperkauksia ja loppukaudesta taas taimikonhoitoa.

Lempisen työmaa Lumijoella on vajaan hehtaarin kokoinen tuuhea mäntytaimikko, joka on kylvön jälkeen saanut kasvaa parikymmentä vuotta.

Peltomaan mukaan taimikko oli hyvä hoitaa viimeistään nyt, sillä muuten työ olisi mennyt aina vain hankalammaksi ja hitaammaksi.

Lempinen katsoo puiden latvoja ja surauttaa sitten heikoimmat yksilöt nilkasta poikki.

"Koivua saa olla, mutta jos oksat kovasti hakkaavat mäntyjen latvoja, ne poistetaan", Peltomaa selittää. Enimmäkseen kuviolta kaatuu mäntyä.

Omatoimiset metsänomistajat ovat vähenemään päin, Peltomaa arvioi. Paljon hoitotöitä teetetään ammattilaisilla.

"Pääsääntöisesti hyväkuntoiset eläkeläiset tekevät hoitotöitä itse ja ajan kanssa. Jos taimikko on jäänyt hoitamatta, se usein teetetään, koska silloin se on niin työlästä."

Metsäkeskus kertoi aiemmin keväällä, että taimikonhoitomäärät jäävät reilusti tavoitteesta.

Kemeratukirahaa riittäisi, mutta hakijoita ei.

Varhaishoitoa tehtiin viime vuonna kemeratuella vain noin 42 000 hehtaaria, kun alueellisten metsäohjelmien tavoite on noin 70 000 hehtaaria vuodessa.

Taimikonhoitorästejä on erityisesti Lapissa, Koillismaalla ja rannikoilla. Keskisessä Suomessa varhaishoidon määrät ovat lähempänä tavoitetta.

Varhaishoito tarkoittaa enintään kolmemetrisen taimikon hoitoa. Yli kolmemetriselle taimikolle voi hakea nuoren metsän hoidon tukea.

Taimikonhoidon viivästyminen johtaa puuston riukuuntumiseen. Liian tiheässä taimikossa puiden latvukset usein vaurioituvat tai supistuvat voimakkaasti, eikä metsästä synny enää helposti järeää tukkipuuta.

Lempinen sahaa kuuden tunnin työpäivän aikana 3,5 tankillista.

Itsensä hän tankkaa talvella teellä ja kesällä puolukkamehulla. Ruisleipää hän syö, jos muistaa.

"Jos olisi potut mukana, se olisi tunnin tauko", metsuri kommentoi.

Kai Tirkkonen
Lumikengät turvasaappaiden päällä on toimiva yhdistelmä keväthangilla.
Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Ennakointi karsii metsänhoidon kuluja: Oikeaan aikaan tehdyllä taimikon varhaishoidolla ja harvennuksella voi välttää ennakkoraivuun

Metsäasiantuntija: Älä arastele taimikonhoidossa – "Harvoin tulee liian harvaa, yleensä taimikko jää liian tiheäksi"

Metsäkeskus neuvoo: Mittakeppi mukaan taimikonhoitoon raivaussahan lisäksi – näin säästyy myöhemmiltä mittaustöiltä

”Taimikon varhaisperkaus kannattaa ilman tukiakin”