Metsä

"Venäjän havupuun vientikielto iskee myös Suomeen"

Suomi toi viime vuonna Venäjältä 0,9 miljoonaa kuutiota pyöreää havupuuta. "Se tuonti näyttää tyrehtyvän", arvioi Metsäteollisuus ry:n Juha Palokangas.
Jarkko Sirkiä
Metsäteollisuus ry:n Venäjä-asioista ja tuonnista vastaavalla päälliköllä Juha Palokankaalla on suvussa ollut Venäjän-kaupan osaamista aiemminkin: "Isoisän isä teki puutavarakauppaa aikoinaan Pietarissa."

Suomalainen metsäteollisuus joutuu vuoden 2022 alusta sijaiskärsijäksi, kun Venäjän pyöreän havupuun ja arvokkaiden lehtipuiden vientikielto tulee voimaan.

Venäjä pyrkii saamaan raakapuun viennin alueeltaan paremmin haltuun ja pidemmälle jalostetuksi. Kohteena on lähinnä Kiina, jonne Siperiasta ja Kiinan lähialueilta viedään valtavia määriä puuta.

Kiina on kiertänyt Venäjän raakapuun viennille asettamat raakapuun vientitullit hakettamalla puunrunkojen pintaosia, jolloin puu on katsottu jalostetuksi. Nyt tämä oksanreikä tukitaan.

"Vientikielto iskee myös Suomeen. Suomeen tuotiin viime vuonna pyöreää havupuuta Venäjältä noin 0,9 miljoonaa kuutiota", Metsäteollisuus ry:n Venäjä-asioista, tuonnista ja huoltovarmuudesta vastaava päällikkö Juha Palokangas arvioi.

Tämä tuonti näyttää siis tyrehtyvän. Vajaasta miljoonasta kuutiosta puolet on tuotu tukkeina Suomessa sahattavaksi, puolet kuitupuuta sellu- ja paperiteollisuuden tehtaille.

Suomen ja Venäjän hallitusten välisessä talouskomissiossa ja sen työryhmissä on jatkettu vuoropuhelua tulevasta vientikiellosta ja sen vaikutuksista. Palokangas toimii komission metsäteollisuustyöryhmän sihteerinä.

Elämän ja kuoleman välinen kysymys ei mahdollinen vientikielto Suomen metsäteollisuudelle ole, sillä kyseinen puuntuontimäärä tarkoittaa suunnilleen yhden sellutehtaan vuosineljänneksen kulutusta.

Kysymys on myös periaatteellinen:

"Ymmärrämme kyllä Venäjän uhkakuvaa ja huolta olla Kiinan raaka-ainelähteenä. Venäjä haluaa olla kehittyvä metsätalousmaa", Palokangas asettuu myös Venäjän asemaan.

Osaltaan Venäjä on jo onnistunut jalostamaan puuvarojaan raakapuuta pidemmälle. Tilastojen perusteella viimeisten viiden vuoden aikana tukkien vienti Venäjältä Kiinaan on vähentynyt, mutta sahatavaran vienti Kiinaan on kasvanut selvästi. Kiina on investoinut sahoihin Venäjällä.

Taustalla on Venäjän päivittämä metsästrategia ja metsäsektorin dekriminalisaatio-ohjelma. Metsävarat ovat Venäjän valtion omistuksessa.

"Siellä, missä puuta arvostetaan ja on teollisuutta, siellä on myös harvemmin laittomia hakkuita, kun metsävaroja käytetään oikein."

Palokangas arvioi, että metsäsektorin kehittäminen Venäjällä on hyvä juttu myös Suomelle

Puun tuonti Venäjältä Suomeen oli huipussaan vuonna 2006, jolloin Suomeen tuotiin noin 15 miljoonaa kuutiota puuta Venäjältä. Vuonna 2008 tuonti laski, kun Venäjän valtio esitti puunvientikieltoja ja -tulleja. Tavoite oli sama kuin uusissakin vientikielloissa: painostaa uusia ulkomaisia metsäteollisuusinvestointeja Venäjälle.

Suomalaisillakin metsäyhtiöillä oli tuolloin hankkeita ja suunnitelmia. Sahoja rakennettiin, mutta isot sellutehdasinvestoinnit jäivät pöydälle. Finanssikriisi ja maailmantalouden taantuma peruuttivat myös Venäjän silloiset vientikiellot ja -tullit.

Puun tuonti Venäjältä Suomeen oli arvoltaan noin 350 miljoonaa euroa viime vuonna. Tuodusta puusta 51 prosenttia oli kuitupuuta, 37 prosenttia haketta ja neljä prosenttia tukkeja.

Venäjälle raakapuun viennin kokonaisarvo on noin miljardi euroa. Suhteutettuna Venäjän koko vientiin, noin 330 miljardiin euroon (öljy, kaasu, metallituotteet) , rajoitteiden kohdistamineen vain metsävaroihin ei ole kovin loogista.

Lisäksi Venäjän metsävarat ovat maailman suurimmat, 22 prosenttia globaaleista metsävaroista. Korjatusta puusta kuutisen prosenttia päätyy Venäjällä vientiin ja loput jalostetaan Venäjällä.

Potentiaalia kestäviin lisähakkuisiin olisi.

Suomeen puu tuodaan Luoteis-Venäjältä, jossa vain puolet vuotuisesta hakkuusuunnitteesta korjataan.

Alueelliset erot ovat suuria. Tiheä tieverkosto auttaa hakkuissa, vaikka se on Venäjällä harvinaisuus.

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Yle uutiset: Venäjän maastopalojen savut kantautuvat Pohjois-Karjalaan – pelastuslaitokselle useita ilmoituksia savuhavainnoista

Puukauppa käy liki huippuvuoden 2018 vauhtia

Investoi Venäjälle?

"Haluan tehdä tästä suomalaisen elintarvikealan Stora Enson" – Sijoittaja Pekka Viljakaisen Finnforel on tehnyt läpimurron, joka voi mullistaa maailman kalankasvatuksen