Tältä näyttää Kalajoen metsäpaloalueella nyt – katso MT:n kuvareportaasi paikan päältä

Sammutustöihin käytettyjä letkuja oli tiistaina jo rullattu kasaan pesuun kuljetusta varten. Kuva: Hermanni Härkönen

Hiiltyneitä puunrunkoja oli palopaikalla kasattu tienvarteen. Tummuneet rungot kelpaavat enää energiapuuksi. Kuva: Hermanni Härkönen

Kalajoen Raution kylässä noin viikon roihunnut maastopalo tuhosi viimeisimmän arvion mukaan 288 hehtaaria metsää. Metsäpalon sammutustöihin tai jälkisammutukseen osallistui yksiköitä Suomen jokaisesta pelastuslaitoksesta, ja apuun tarvittiin myös paikallisia yrittäjiä.

Maaseudun Tulevaisuus vieraili paloalueella tiistaina ja keskiviikkona, kun palokunta oli saanut palot jo hallintaan. Alla näkyvä kuvasto näyttää, miltä palopaikalla tuolloin näytti.

Puunrungot olivat hiiltyneitä myös niissä paikoissa, jossa palo oli edennyt maata pitkin. Kuva: Aki Paavola

Metsää jouduttiin kaatamaan runsaasti sekä palon rajoituslinjoilta, että jo palaneelta alueelta. Kun palon leviäminen oli saatu hallintaan, alkoivat jälkisammutusta haitata itsestään kaatuvat puut.

Ilmiö johtui siitä, että turvepohjainen maa oli palanut puiden juurten ympäriltä. Pienikin tuulenvire sai tyhjän päälle jääneet puut kaatumaan, mikä aiheutti palomiehille vaaratilanteita varsinkin pimeän aikaan.

Sammutustöiden aikaansaamat taloudelliset haitat maanomistajille pyrittiin minimoimaan, ja rajoituslinjoja hakkaavia kuskeja ohjeistettiin kaatamaan puita niin, että ne käyvät vielä vähintään kuitupuuksi.

Leveätkään tiet eivät pysäyttäneet tulta. Kuva: Hermanni Härkönen

Paloaukean korkeammilla paikoilla maa on louhikkoista kangasmaata, jossa sammutuskaluston kuljettaminen ja liikkuminen on hankalaa. Monin paikoin kuntta oli täysin palanut louhikkoisen maan päältä.

Tuulimyllyjen vuoksi rakennetut aukiot rajoittivat paloa ainakin osin. Kuva: Hermanni Härkönen

Muutaman metrin levyiset tietkään eivät onnistuneet pysäyttämään paloa, joka on ylittänyt tämän tieosuuden latvapalona.

Latvapalossa palo etenee kuntan sijasta puuston latvaa pitkin. Kovassa tuulessa latvapalo etenee nopeasti pitkienkin matkojen yli. Paikoin Kalajoella esiintyi myös niin sanottuja tulimyrskyjä, jotka etenevät vielä nopeammin.

Tulimyrskyssä palo etenee niin nopeasti, että roihuavat liekit luovat tuulta imiessään ilmaa palon keskipisteeseen. Jatkuvasti itseään ruokkiva tulimyrsky voi edetä jopa useiden kymmenien kilometrien tuntivauhtia.

Esa Kaikkonen ja Esa Ihalainen päivystivät sammutustoiminnan johtopaikalla keskiviikkoiltapäivänä. Kuva: Aki Paavola

Palo sai alkunsa alueelta, jolle rakennetaan parhaillaan tuulivoimaloita. Rakennustyömaat eivät kärsineet palossa vahinkoa, sillä tuulimyllyjen pohjat eivät olleet vielä ehtineet raudoitusta pidemmälle.

Palon syttymissyy ei ole vielä selvillä, mutta on mahdollista, että se on saanut alkunsa esimerkiksi työkoneiden aikaansaamasta kipinästä. Tuulivoimalatyömaan vuoksi rakennettu tieverkosto kuitenkin helpotti myös palon sammuttamista ja rajoittamista.

"Ilman tuulimyllyjen tieverkostoa vastassa olisi ollut meri", sammutuspaikalla puheltiin.

Kuvassa vasemmalta Tapani Eskola, Pasi Kortetmaa, Kyösti Iso-Hanni, Jouni Ainali, Henri Ainali ja Valtteri Herrala. Vedenajoon osallistuneista kuvasta puuttuvat Jari Junttila, Marko Uusitalo, Kristian Salmén ja Marko Rahkola. Kuva: Aki Paavola

Sammutustoimia johdettiin liikkuvasta johtopaikasta. Keskiviikkoiltapäivänä jälkisammutussuunnitelmana oli tulpata ojia, jotta pohjaveden pinta nousisi sammuttamaan turpeessa yhä kyteviä palopesäkkeitä.

Vettä nostettiin kuvan montusta jopa 49 000 kuutiota. Kuva: Aki Paavola

Sammutustöissä tarvittiin apuun myös paikallisia yrittäjiä, jotka ajoivat vettä sammutustöihin omalla kalustollaan. Monet alueen maatalous- tai kuljetusyrittäjät tulivat vedenajoon lomiltaan.

Etelä-Savon pelastuslaitos toi sammutustöihin kaksi niin sanottua "Mörköä". Kuva: Aki Paavola

Perälahdentieltä Juha Takasen montusta nostettiin sammutukseen yhteensä 49 000 kuutiota vettä. Vettä nostettiin oikeassa laidalla näkyvällä palokunnan pumppuautolla, sekä kiireimmillään Tapani Eskolan traktorin pumpulla säiliöautoihin.

Lietevaunuilla ja säiliöautoilla vettä ajaneet yrittäjät täyttivät omia vaunujaan omilla pumpuillaan sitä mukaa kun ehtivät. Vedenpinta ehti laskea montussa metrin ja kahdeksan senttiä, ennen kuin viikonlopun sateet alkoivat taas nostaa pintaa.

Palon alle jääneestä renkaasta olivat vain rautavahvikkeet jäljellä. Kuva: Hermanni Härkönen

Sammutustehtävä oli ensimmäinen, jossa oli paikalla yksiköitä kaikista Suomen pelastuslaitoksista. Virka-apuyksiköt toivat mukanaan myös omien pelastuslaitostensa erikoiskalustoa, kuten lämpökameralla varustettuja lennokkeja ja "mörkö"-sammutusvaunuja, eli sammutustöihin muokattuja metsätraktoreita.

Voit katsoa mörkövaunun toiminnasta videon täältä: Näin Möröksi nimetty metsäkone tykittää vettä Kalajoen paloalueelle – "Erittäin tehokas"

Lue lisää:

Kannuslainen Jouni Ainali ehti lomallaan Himokselle, ennen kuin uutiset palon leviämisestä tulivat: "Matkalaukun vetoketjuja ei ehditty avata, ennen kuin lähdettiin takaisin"

Palokunnan kaluston loppuessa paikalliset yrittäjät tulivat hätiin – maanviljelijät ja koneyrittäjät ajoivat metsäpalon sammuttajille vettä yötä päivää

Video: MT:n toimittaja Kalajoen paloalueella: "Lohduton näky, vielä leijailee pienoinen savun haju ilmassa"

Näin Möröksi nimetty metsäkone tykittää vettä Kalajoen paloalueelle – "Erittäin tehokas"

10 kuutiota vettä selkään ja metsäkone möyrii palojen kimppuun – savolaiskeksintö kiinnostaa metsäpalojen kanssa tuskailevia maita ympäri maailmaa