Metsä

FSC pitää Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kritiikin kohteeksi joutuneita korkean suojeluarvon karttoja edelleen käyttökelpoisina

Metsäyhtiöiden mukaan arvokkaiden kohteiden varmistaminen edellyttää myös ilmakuvien, metsävaratiedon ja maastokäyntien käyttöä.
Jarkko Sirkiä
Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat kyseenalaistaneet FSC-sertifiointiin liittyvien korkean suojeluarvon kohteiden (HCV) karttojen perustan.

Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan FSC-sertifiointiin liittyvien korkean suojeluarvon kohteiden (HCV) karttojen perusta on heikolla pohjalla. FSC:n mukaan kartat ovat vain apuväline ja arvokkaiden kohteiden varsinainen tarkistus pitää tehdä maastossa.

Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n Tapiolta vuonna 2019 tilaamat HCV-kartat pohjaavat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) aineistoon. Puun ostajat tarkistavat leimikkoon mahdollisesti sattuvat korkean suojeluarvon kohteet niiden avulla.

Luonnonvarakeskuksen tuore selvitys osoittaa Syken aineiston hyvin puutteelliseksi. Tutkijoiden mukaan analyysin pohjana oleva lahopuupotentiaalikartta ei kestä kriittistä tarkastelua.

"Johtopäätöksinämme esitämme, että suojelualuearvokarttaa ei pidä käyttää mihinkään metsiä koskevaan päätöksentekoon, ennen kuin laskennan ja aineistojen puutteet ja virheet on korjattu", totesivat professorit Annika Kangas ja Lauri Mehtätalo.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola vaati Luken selvityksen julkaisun jälkeen metsäyrityksiltä, että ne luopuvat kyseisten HCV-karttojen käytöstä. Hän piti huolestuttavana, että viranomaiset ovat käyttäneet samaa aineistoa kaavoituksessa.

Sekä Tapion että metsäteollisuuden edustajat painottivat, että korkean suojeluarvon kohteiden määrittäminen ei perustu pelkästään HCV-karttoihin.

Johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta totesi, että kohdennettavaan selvitystyöhön käytetään ajantasaisia ilmakuvia, metsävaratietoa tai maastotarkistuksia.

”Metsässä oleva todellinen tilanne ratkaisee, onko kyseessä aito HCV-alue”, Saaristo korosti.

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi selitti, että HCV-kartta auttaa kohdentamaan FSC-kontrolloidun puun hankintaan liittyvää selvitystyötä. Myös hän kertoi, että karttojen lisäksi käytetään ajantasaista ilmakuvia, metsävaratietoa tai maastotarkastuksia.

FSC on samoilla linjoilla. Järjestön mukaan HCV-kartat ovat edelleen käyttökelpoinen apuväline.

"HCV-alueet määritellään aina paikan päällä. Tapiolla teetetty kartta-aineisto antaa suuntaa siihen, mistä niitä voi mahdollisesti löytyä", toteaa toiminnanjohtaja Anna Ylä-Anttila FSC:stä.

Ylä-Anttilan mukaan HCV-kartoissa ei ole kyse lopullisista, metsän käyttöön vaikuttavista merkinnöistä, eikä niitä tule sellaisina käyttää.

"Kartta-aineisto ei ymmärtääkseni ole lainkaan kelvoton, vaan työllä on vankka tieteellinen pohja", Ylä-Anttila näkee.

Asiasta Twitterissä käydyssä keskustelussa alkuperäisen Syken aineiston laadinnassa mukana ollut tutkija Panu Halme Jyväskylän yliopistosta on luvannut, että Luken tutkijoiden esittämään kritiikkiin on piahkoin tulossa vastine.

Lue myös:

Tuore selvitys tyrmää ympäristökeskuksen lahopuulaskelmat ja niiden pohjalta laaditut korkean suojeluarvon alueiden kartat

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Metsätuotteiden ikää pakko pidentää

EU:n lisääntyvä metsäpäsmäröinti huolettaa metsänomistajia

Ruokavienti ottaa askeleen

”Metsien kiertoaikoja voitaisiin pidentää 10–20 vuodella”, sanoo Syken pääjohtaja Leif Schulman Aarteen haastattelussa