Paula-myrskyn tuhot paisuivat hirmulukemiin – "Kesän ensiarviosta mennään yli niin, että heilahtaa"

Juhannuksen alla riehuneen Paula-myrskyn pelätään kaataneen puustoa jopa kahden miljoonan kuutiometrin verran Koillismaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kuva: Teuvo Puolakanaho

Paula-myrsky teki metsiin paljon pahempaa jälkeä kuin aiemmin arvioitiin. Paula kaatoi metsää Kainuun pohjoisosissa, Koillismaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla ennen juhannusta.

”Kesällä tehdystä 0,7–1,4 miljoonan kuutiometrin ensiarviosta mennään yli niin, että heilahtaa. Metsänkäyttöilmoituksia on tehty 26 000 hehtaarille, nyt puhutaan 1,5–2 miljoonasta kuutiometristä”, Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen kertoo.

Mikäli Paulan käsittelyssä kaatuneilta metsäkohteilta kertyisi keskimäärin sata kuutiometriä tuulenkaatoja hehtaarille, teoriassa tämä tarkoittaisi 2,6 miljoonan kuutiometrin vahinkoja.

Koska tuhoja on nuorissa ja harvennetuissa metsissä, hehtaarikertymä jää pienemmäksi.

Metsähallitus on arvioinut valtion maiden tuulenkaatojen määräksi noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Yksityismailta tuulenkaatoja löytyy noin 500 000 kuutiometriä metsänhoitoyhdistys Koillismaan arvion mukaan.

”Tässä on raapaistu vasta pintaa, uusia kohteita löytyy jatkuvasti. Uskon, että pinta-ala kasvaa huomattavasti”, Pirkonen sanoo.

Paulan tekemät tuhot paikantuvat alueelle, jonka pituus on 190 kilometriä ja leveys 30 kilometriä. Enin osa tuhoista on Kuusamossa ja Taivalkoskella, mutta myrskyn kaatamia metsiköitä löytyy yhä myös Pudasjärveltä, Puolangalta, Suomussalmelta, Utajärveltä ja Vaalasta.

”Suurimmat yksittäiset tuhoalueet ovat satojen hehtaarien kokoisia. Tähän mennessä alueen yksityismailla on leimattu 320 000 kuutiometriä. Kohteista on korjattu kolmasosa, mutta uusia löytyy aina, kun maantieltä poistuu”, metsänhoitoyhdistys Koillismaan metsäasiantuntija Teuvo Puolakanaho Taivalkoskelta selvittää.

Korjuu aloitettiin tukkivaltaisissa kohteissa heinäkuussa ja savottaa jatketaan lumen tuloon saakka. Alueella urakoi 80–90 metsäkoneketjua, joista puolet valtionmailla. Puuta ajatetaan tienvarteen noin 15 000 kuutiometriä päivässä.

”Maassa lojuvien runkojen korjuu on huomattavasti hitaampaa kuin pystypuun korjuu. Hiekka syö teräketjuja, eilen jouduin vaihtamaan terän kuudesti”, Kuusamon Irnissä tuulenkaatosavotalla työskentelevä metsäkoneenkuljettaja Timo Tyynelä sanoo.

Puun tarjonta on alueella nyt niin runsasta, ettei kaikista tuhokohteista ole saatu ostotarjouksia. Tukin kantohinta on romahtanut 15 eurolla, ja sahapuun korjuuta jarrutellaan odottamaan viileämpiä korjuukelejä.

Osa puunostajista ei osta enää pikkutukkia, vaan maksimoi kuitupuun saantoa.

”Lähiaikoina kannattaa keskittyä harvennuksiin, jotta tukkisuma saadaan taittumaan”, Metsänhoitoyhdistys Koillismaan johtaja Antti Härkönen huomauttaa.

Puolakanaho toivoo ensi talvesta vähälumista, jotta savottaa voitaisiin jatkaa läpi talven, sillä paksun lumen alta korjuu ei onnistu.

”Tukit säilyvät lumen alla loppukevääseen. Ensi kesänä korjattavat tuulenkaadot ovat kuitua tai polttopuuta.”

Laki metsätuhojen torjunnasta lähtee siitä, että puut, joista voi levitä tuhohyönteisiä metsään, on poistettava.

”Lakia pitää noudattaa, määräajat tulevat vastaan ensi vuonna. Puut, joissa juuriyhteys on katkennut, kuolevat talven aikana. Osassa juuriyhteys on olemassa ja ne pysyvät hengissä pitempään”, Pirkonen sanoo.

Suuri osa Paulan murjomasta alueesta on ohutkunttaista kangasta, joka voidaan kylvää koneellisesti. Konekylvöjä aloitellaan ensi kesänä, mutta istutustöihin päästään vasta kesällä 2023. Härkösen mukaan taimia joudutaan tilaamaan 300–400 prosenttia normaalia enemmän.

Teuvo Puolakanaho toivoo valtiolta apua tuhoalueiden uudistamiseen. Monet ovat menettäneet metsänsä kokonaan, eikä metsävakuutuksia ole kuin viidellä prosentilla maanomistajista.

”Rahoitusta tarvitaan myös huonokuntoisen metsätiestön korjaamiseen. Se on erittäin kovalla rasituksella”, Antti Härkönen huomauttaa.