Metsä

Energiayhtiön johtaja ennustaa konfliktia metsä- ja energiateollisuuden välille – "Tämä vuosikymmen on rajua sopeutumisen aikaa"

EU:n ilmastopaketin yksityiskohdat määrittelevät, kannattaako energiaa tuottaa puusta vielä 2030-luvulla, sanoo Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen.
Kari Salonen
Kuitupuuta kannattaa ottaa talteen nuoren metsän kunnostushakkuultakin, jos hintaero energiapuuhun ja leimikon olosuhteet sen sallivat.

Metsä- ja energiateollisuus ajautuvat konfliktiin tulevina vuosina, kun paineet puun energiakäytölle kasvavat, ennakoi Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen.

”Tämä vuosikymmen on rajua sopeutumisen aikaa turpeen ja kivihiilen alasajoon. Katseet suuntautuvat yhä useammin metsiin ja puuhun.”

Tänä vuonna kotimaista energiapuuta on hyvin saatavilla, sillä metsäteollisuuden korkeasuhdanne tarjoaa energian tuotantoon tavallista runsaammat virrat hakkuutähdettä, purua, kuorta ja muita polttoon soveltuvia sivuvirtoja.

Niinpä kilpaa puun energia- ja kuitukäytön välillä ei vielä ole ainakaan Etelä-Savossa. Kuitupuusta maksetaan maakunnassa toistaiseksi tuntuvaa lisää energiapuuhun verrattuna.

”Ilmastopolitiikan tähtäin on siirtynyt puun polttoon. Meidän pitää ottaa se vakavasti.”

Tulevaisuudessa kuitu- ja energiapuun hintaero voi kadota, kun Etelä-Suomen polttolaitokset alkavat vetää energiapuuta maakunnista.

2030-luvulla metsäenergian käyttö kiepsahtaa taas uuteen asentoon. Energiantuotannon ehtoja sorvataan tulevina vuosina, kun EU:n ilmastopaketin yksityiskohdat lyödään lukkoon, Tykkyläinen muistuttaa.

Tykkyläisen mukaan ne vaikuttavat metsänomistajiin mitä suurimmassa määrin, sillä tähän asti fossiilisia polttoaineita on korvattu Suomessa paljolti metsästä saatavalla energialla.

Politiikka on ajanut ensin pois kivihiilestä, sitten turpeesta.

”Nyt ilmastopolitiikan tähtäin on siirtynyt puun polttoon. Meidän pitää ottaa se vakavasti. Lähivuodet ovat myös voimakasta edunvalvonnan aikaa, jotta EU:n pelisäännöt mahdollistavat järkevän metsien käytön Suomessakin.”

Energiayhtiölle poliittinen epävarmuus tarkoittaa, että investointipäätösten tekeminen on vaikeaa. Todennäköisesti yhtiöt rakentavat puuenergian rinnalle lämpöpumppuja ja muita laitoksia, joiden teknologia ei perustu polttoon.

Käytännössä puun polton rajoittaminen EU:ssa voi tarkoittaa, että esimerkiksi tietyn järeyden ylittävä tai tietyltä maantieteelliseltä alueelta tuleva puu joutuu fossiilisten polttoaineiden tavoin päästökaupan piiriin.

Kari Salonen
Metsäteollisuuden hyvä veto helpottaa energiayhtiön polttoaineen hankintaa, sillä hakkuiden lisääntyessä koivun latvan kaltaisia tähteitä tulee entistä runsaammin tarjolle. Kuvassa Suur-Savon Sähkön Ari Pylkkänen (vas.), Markus Tykkyläinen ja Jari Väyrynen.

Tykkyläinen esitti arvionsa tiistaina metsäkeskuksen järjestämällä mediaretkellä, jonka aiheena oli ilmastoviisas metsänhoito.

Retkikohteena oli yhdeksän hehtaarin laajuisen, nuoren koivikon kunnostus.

”Kuitupuuta otetaan sieltä, missä se on järkevää. Tarkoitus ei ole kilpailla ainespuun ostajien kanssa”, luonnehti leimikon ostajan Kasiforestin energiapuuhankinnasta vastaava Joonatan Kivelä. Kasiforest on kahdeksan metsäkoneyrittäjän perustama yritys, joka hankkii myös omia leimikoita.

Energiapuun ja kuitupuun yhdistelmäkorjuu kannattaa.

”Jos tältä palstalta olisi otettu vain kuitua talteen, sen kertymä olisi jäänyt hyvin vähäiseksi.”

Kivelän mukaan on mahdotonta sanoa tarkkoja läpimittarajoja sille, mihin käyttöön puu päätyy nuoren metsän kunnostukselta. Ratkaisuun vaikuttaa esimerkiksi palstan etäisyys varastopaikalta. Jos ajokoneen matka jää lyhyeksi, pienikin kuitupuumäärä kannattaa ottaa talteen.

MTK:n kenttäjohtajan Timo Leskisen mukaan nuoren, hoitamattoman metsän kunnostus on ilmastoviisasta, koska puuston kasvu saadaan ohjattua pitkäikäisiksi tuotteiksi päätyvään tukkiin. Samalla talteen saadaan fossiilista energiaa korvaavaa pienpuuta.

Vielä viisaampaa metsänhoitoa olisi, jos taimikko hoidettaisiin ajallaan eikä metsän kunnostushakkuuta tarvittaisi.

”Realismia on, että osa metsistä jää aina hoitamatta”, totesi metsäkeskuksen aluejohtaja Antti Heikkilä.

Kari Salonen
Yhdeksän hehtaarin leimikolta lähtee noin 400 kuutiota energiapuuta. Kuvassa Kasiforestin Joonatan Kivelä (vas.) ja hakkuukoneen kuljettaja Juho Nykänen.

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Päästökauppa puree energiamarkkinoilla

EU:n hiili-nielu-laskelmat ovat jo muuttumassa

Latvusmassan hinta nousussa energiapuumarkkinoilla

Komission ilmastopaketti puntarissa