Metsä

Tutkija: Hakkeen kysyntä Suomessa mahdollistaa lehtipuuhakkuiden lisäämisen Venäjällä

Kun vähäarvoiselle lehtipuulle ilmaantuu kysyntää, metsätalousyritykset voivat suunnata hakkuut muihinkin kuin havupuuvaltaisimpiin leimikoihin, sanoo Luken tutkija Sari Karvinen.
Sanne Katainen
Venäjän metsäteollisuus on keskittynyt havupuun ja vanerikoivun hyödyntämiseen. Vähäarvoisesta lehtipuusta on ylitarjontaa.

Vuonna 2019 Suomen voimaloissa poltettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan 1,6 miljoonaa kuutiota tuontihaketta. Siitä valtaosa tuli Venäjältä.

Venäjän lähialueilla energiahakkeen vienti Suomeen lisää vähäarvoista lehtipuuta kasvavien metsien hakkuumahdollisuuksia.

"Alueilla, joilla ei ole minkäänlaista kysyntää lehtipuulle, hakkuita suunnataan havupuuvaltaisille leimikoille. Yksittäisen yrityksen kannalta lehtipuuhakkeen vienti Suomeen on taloudellisesti järkevää, koska leimikkosuunnittelua ei tarvitse rajata niin paljon", sanoo Venäjän metsätalouteen perehtynyt Luken tutkija Sari Karvinen.

Viennin kannattavuus on kuitenkin tapauskohtaista. Kovin syrjäisiltä alueilta lehtipuuta ei kannata kuljettaa.

Venäjän metsäteollisuus on keskittynyt havupuun ja vanerikoivun hyödyntämiseen, mutta pieniläpimittaiselle lehtipuullekin on paikoin käyttöä massa- ja levyteollisuudessa sekä polttopuuna.

"Karjalassa noin puolet lämpölaitoksista käyttää puuta. Sitä on käytetty iät ja ajat, laitoksia modernisoidaan koko ajan."

Ylitarjontaa lehtipuusta silti on. Sen voi päätellä siitäkin, että Venäjä pyrkii hillitsemään havupuun vientiä korkeilla tulleilla ja rajoituksilla. Lehtipuun viennissä vastaavia rajoituksia ei ole.

Venäjällä on poliittista tahtoa lisätä puun energiakäyttöä.

"Alueilla halutaan käyttää paikallisia ja uusiutuvia energianlähteitä. Teollisuuden sivuvirtojen jalostus pelleteiksi on ollut aktiivisessa keskustelussa. Metsäteollisuusyritykset ovat rakentaneet myös moderneja biomassakattiloita omien sivuvirtojensa varaan."

Karvinen ei halua ottaa kantaa siihen, onko venäläisen hakkeen polttaminen Suomessa ilmaston kannalta järkevää.

"Saatavilla ei ole riittävästi tutkimustietoa Venäjältä, jotta pystyisin kommentoimaan niin laaja ja monitahoista kysymystä."

Lue myös:

Etelä-Pohjanmaan lämpölaitokset ennustavat, ettei paikallinen puu riitä turpeen korvaamiseksi – ratkaisu saattaa löytyä tuontihakkeesta tai aivan muusta kuin puusta

Pakkasen kiristyminen yhdellä asteella vaatii päivässä kolme hakerekallista lisää, jotta lahtelaisilla olisi kotona lämmintä

"Lämmöntuotannossa tulee siirtyä polttoon perustumattomiin ratkaisuihin" – ministeri Mikkonen ohjaisi puun pitkäkestoisiin tuotteisiin ja pohtisi veroa ainespuun polttamiselle

Lisää rahaa tulossa nuoren metsän hoitoon – pienpuun tarjontaa energian tuotantoon halutaan kasvattaa turpeen polton vähentyessä

Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Venäjän kaupunkeja ympäröivät valtavat virkistysmetsät – 1970-luvulla Neuvostoliitossa laadittu ohje määrää vähintään 155 hehtaaria 1 000 petroskoilaista kohti

Venäjällä miljoonia hehtaareja metsittynyttä maatalousmaata jää metsänhoidon ulkopuolelle

Ilmastonmuutos vaikuttaa Venäjän metsätalouteen

Paine metsien hoitoon kasvaa Venäjällä, kun teollisuus potee ankaraa puupulaa