Avohakkuiden kielto valtion mailla ei innosta eduskuntaa

Metsähallituksen avohakkuukielto iskisi voimakkaimmin Pohjois-Suomeen. Kuva: Kari Salonen

Metsähallituksen avohakkuut kieltävä kansalaisaloite on maa- ja metsätalousvaliokunnan asialistalla keskiviikkona. MT:n saamien tietojen mukaan valiokunta ei ole lämpiämässä aloitteelle.

Metsähallituksen avohakkuita vastustavan kansalaisaloite pantiin vireille vuoden 2018 keväällä. Aloitteeseen tarvittavat 50 000 nimeä saatiin kasaan saman vuoden marraskuussa.

Aloitteen allekirjoittaneet kansalaiset esittivät, että valtion omistamilla alueilla ei jatkossa olisi pääsääntöisesti sallittua uudistaa metsää avohakkuilla. Käytännössä muutos tarkoittaisi siirtymistä avohakkuista ja voimaperäisistä kasvatushakkuista jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiin.

Metsähallituksen mukaan se hakkaa puita kohteen mukaan 15 eri tavalla ja avohakkuuta toteutetaan vain pienellä osalla hakkuupinta-alasta. Muutos veisi silti arviolta kolmanneksen sen tuotosta.

Alueellisesti vaikutukset olisivat suuret koko puunjalostusketjuun siellä, missä valtion metsiä on paljon. Arvion mukaan Metsähallituksen puunkorjuusta lähtevän jalostusketjun kansantalousvaikutukset ovat noin kaksi miljardia euroa.

Valtion kassaan Metsähallitus on tulouttanut jopa noin 140 miljoonaa euroa vuodessa.

MT:n tietojen mukaan eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta ei pidä Metsähallituksen avohakkuukieltävää lakimuutosta perusteltuna.