Avohakkuita välttelevä metsänkasvatus häiritsee maaperän hiilivarastoja perinteistä metsänkasvatusta vähemmän

Jatkuvapeitteisesti hoidetuissa metsissä maaperän sienet, erityisesti sienijuurisienet eli mykorritsasienet, edistävät hiilivaraston muodostumista, selviää tutkimuksesta. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Avohakkuu vähentää maaperän helposti hajotettavan hiilen määrää. Avohakkuita välttelevässä jatkuvapeitteisessä kasvatustavassa puolestaan tätä hiiltä on enemmän, ja määrä on lähempänä hakkaamattoman metsän tasoa, selviää Helsingin yliopiston tekemästä tutkimuksesta.

Väitöskirjatutkijan Eva-Maria Rothin mukaan suhteellisen lyhyellä aikavälillä havaitut vaikutukset olivat kuitenkin oletettua pienempiä, eikä maaperän kokonaishiilimäärissä ollut eri käsittelyjen välillä eroa.

Roth tutki maaperän hiilen määrää ja laatua kahdella eri koealasarjalla: Luonnonvarakeskuksen talvella 1985–1986 perustamissa kokeissa kuusimetsissä Vessarissa ja talvella 2010–2011 perustetuissa kokeissa mäntymetsissä Lieksassa.

Tutkijat havaitsivat, että metsän sieniyhteisöillä on tärkeä rooli siinä, kuinka paljon hiiltä maaperään kertyy ja kuinka pysyvästi se sinne jää. Jatkuvapeitteisesti hoidetuissa metsissä maaperän sienet, erityisesti sienijuurisienet eli mykorritsasienet, edistivät orgaanisen aineksen ja siten hiilivaraston muodostumista.

”Avohakkuun jälkeen pintasienijuurisienten määrä ja monimuotoisuus vähenivät selvästi, mikä häiritsee pysyvän hiilen muodostumista maaperään. Sienten jäänteet ovat tärkeitä, sillä niiden määrä liittyy vahvasti maaperän kokonaishiilimäärään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hakkuun jälkeen on hyödyllistä säilyttää tietty määrä varttuneita puita alueella, jotta sieniyhteisö ja sen ekologiset toiminnot voivat säilyä”, Roth sanoo.

Avohakkuita välttelevä jatkuva kasvatus oli käytännössä kielletty vuoteen 2014 asti. Tästä syystä tutkimusta näin hoidetuista metsistä on vielä vähän.

”On tärkeää seurata metsien kehitystä pitkällä aikavälillä, jotta nähdään, miten avohakkuut vaikuttavat vuosien kuluessa. Samalla on syvennettävä ymmärrystä hiilen kiertoon vaikuttavista prosesseista, sillä suomalaiset metsät ovat viime vuosina muuttuneet hiilinieluista hiilen lähteiksi intensiivisen metsänhoidon seurauksena”, Roth toteaa.