LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Metsä

Biopolttoaineissa muhii miljardibisnes: "Jos UPM:n biopolttoaineet olisi erillinen yritys, niin olisimme jo aika korkealla Helsingin pörssissä"

Toista bio­jalostamoa suunnitteleva UPM teki viime vuosi­neljänneksellä biopolttoaineilla kaikkien aikojen parhaan tuloksen.
Anni-Sofia Hoppi
Lappeenrannan biojalostamon mäntyöljy on tummaa (vas.) ja siitä valmistettava lopputuote läpinäkyvää uusiutuvaa dieseliä.

Metsäyhtiö UPM:n 180 miljoonan euron satsaus Lappeenrannan biojalostamoon kantaa hedelmää. Vaikka yhtiön tulosparannusten putki katkesi kolmannella vuosineljänneksellä, teki UPM biopolttoaineet samana vertailukautena sekä tuotantoennätyksen että kaikkien aikojen parhaan tuloksensa.

Tutkimus- ja kehitysjohtajan Heikki Ilvespään mukaan UPM:n suurin kasvuvauhti on kemikaaleissa ja biopolttoaineissa.

Tällä hetkellä yhtiö suunnittelee toista, lähes viisinkertaisesti Lappeenrannan biojalostamoa suurempaa laitosta Kotkaan sekä biokemikaalijalostamoa Saksaan.

”Liikevaihto ei synny pelkällä jalostamisella vaan täytyy tuottaa myös lisäarvoa. Molekyylitason bisneksellä erotumme positiivisesti joukosta”, Ilvespää toteaa.

Kotkan biojalostamo tuottaisi toteutuessaan 500 000 tonnia biopolttoaineita vuodessa. Investointipäätöstä ei ole tehty vaan selvitystyö jatkuu vielä ensi vuoteen.

Uudella biojalostamolla raaka-aineena voisi metsätähteiden lisäksi olla ihmisravinnoksi kelpaamaton rypsin sukuinen brassica carinata -kasvi. UPM testaa paraikaa kasvin talviviljelyä Uruguayssa.

Laajemman raaka-ainepohjan lisäksi Kotkassa käytettäisiin osin eri teknologiaa kuin Lappeenrannan biojalostamolla.

”Kestävästi hankitun ja todennetun raaka-aineen saanti on iso haaste. Ennen investointipäätöksen tekemistä meillä tulee olla selvät suunnitelmat siitä, mitä isomman mittakaavan tehtaaseen tarvitaan”, UPM:n Lappeenrannan biojalostamon tuotantojohtaja Jaakko Nousiainen sanoo.

UPM tavoittelee biopolttoaineilla miljardibisnestä. Nousiaisen mukaan se on mahdollista kohtuullisen lyhyellä aikajanalla.

”Jos biopolttoaineet olisi erillinen yritys, niin olisimme jo aika korkealla Helsingin pörssissä”, hän havainnollistaa.

Suomessa biopolttoaineiden osuus tieliikenteessä aiotaan nostaa 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Alatavoitteena on kasvattaa kehittyneiden biopolttoaineiden osuus samassa ajassa 10 prosenttiin.

Jakeluvelvoite antaa etulyöntiaseman UPM:lle ja muille toimijoille, jotka jo nyt valmistavat kehittyneitä biopolttoaineita puupohjaisista ja muista jätteistä tai tähteistä.

Viisi vuotta sitten käynnistynyt biojalostamo on UPM:n Kaukaan tehtaiden nuorin tulokas. Se on maailman ensimmäinen kokonaan puupohjaista uusiutuvaa dieseliä ja naftaa valmistava laitos.

Nousiaisen mukaan yhtiön suurin kilpailuetu on, että mäntyöljystä tehty uusiutuva diesel soveltuu kaikkiin dieselmoottoreihin.

Ulkoapäin biojalostamo näyttää melkoiselta sokkelolta. Nousiaisen mukaan sitä voisi kuvailla rajusti yksinkertaistaen ”isoksi kasaksi putkia, venttiilejä ja pumppuja”.

Biojalostamossa syntyvät tuotteet jakautuvat neljään eri kategoriaan: pikeen ja tärpättiin sekä UPM Bioverno naftaan ja dieseliin.

”Nafta on uusiutuva bensiinikomponentti ja biomuovien raaka-aine. Diesel taas tie- ja laiva­liikenteen uusiutuva poltto­aine”, Nousiainen selventää.

Piki sopii esimerkiksi teiden päällystämiseen käytettävän bitumin valmistukseen tai energiaksi. Tärpätti on biopohjainen aromakemikaali, jota käytetään hajuvesiteollisuudessa.

Kaukaan tehtailla sijaitsee myös UPM:n Pohjois-Euroopan tutkimuskeskus.

Siellä työskentelevät 150 ammattilaista tutkii esimerkiksi paperin, sellun ja biokemikaalien valmistusprosessien kehittämistä. Samoissa tiloissa sijaitsee myös UPM:n biojalostamon kehityskeskus.

”Tutkimme muun muassa syöpäsolujen kasvatusta selluloosasta valmistetussa geelissä. Myös haavanhoidosta on saatu hyviä tuloksia”, Ilvespää kertoo.

Kaukaan tehtaat

  • Lappeenrannassa on UPM:n suurin tehdasintegraatti. Siihen kuuluvat sellutehdas, biojalostamo, paperitehdas, saha ja tutkimuskeskus.
  • Työntekijöitä on noin tuhat.
  • Jalostaa vuosittain viisi miljoonaa kuutiometriä puuta. Tästä 3,5 miljoonaa menee sellun raaka-aineeksi, miljoona sahattavaksi ja loput paperiksi.
  • Biojalostamon vuosittainen tuotantomäärä on 130 000 tonnia biopolttoaineita.
  • Sellutehdas valmistaa vuosittain 770 000 tonnia havu- ja koivusellua. Paperitehtaan vuosittainen tuotantomäärä on 305 000 tonnia päällystettyä painopaperia. Sahalla syntyy 510 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa.
  • Puolet raaka-aineesta kuljetetaan tehtaalle autolla, loput junalla ja vesiteitse. Puunhankinnan säde on noin 200 kilometriä.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsä Group ei näytä puutavaran katkontalistaa metsänhoitoyhdistykselle

UPM luovuttaa metsänomistajille puukaupan katkontatiedot entistä tarkemmin

UPM sai Raumalla yt-neuvottelut päätökseen – paperikone 2 suljetaan pysyvästi, henkilöstö vähenee 179:llä

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI