LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Metsä

Analyysi: Tukkimetsä levätköön rauhassa – vaan ei liian kauan: hakkuiden rajoitus hiilinieluun vedoten johtaisi ojasta allikkoon

Tukin myynti ei näytä kuuluvan lähiaikoina hakkuusuunnitelmaan ellei pakkoa ole, kirjoittaa Jouko Kyytsönen puukauppa-analyysissaan.
Piia Ouri

Metsänomistajan hakkuusuunnitelmaan ei näyttäisi kuuluvan lähivuoden aikana tukkileimikon hakkuita, jollei pakottavaa tarvetta ilmene.

Sen sijaan harvennuspuun myyntitilanne näyttää paremmalta, ja harvennukset on syytä joka tapauksessa tehdä metsän kasvun perusteella. Ylitiheiksi ei metsiä pidä päästää.

Tukin heikkoon menekkiin on monta syytä. Suurimpia niistä on Keski-Euroopan tukin ylitarjonta viime talven myrskyjen ja edelliskesän hyönteistuhojen vuoksi. Saksa, Itävalta ja myös Ruotsi ovat lisänneet sahausta tänä vuonna reippaasti, jotta hyönteiset eivät ehdi tuhota koko pilaantuvaa tukkipuustoa. Tšekissä arvioidaan syntyvän 30 miljoonaa kuutiota tuhopuuta eli liki tuplaten vuoden hakkuisiin verrattuna.

Saksassa ja Itävallassa alkaa olla sama tilanne kuin Kanadan länsiosissa. Puuta ei ole hakattu, ja kaarnakuoriaiset iskevät ylitiheään puustoon, joka on saanut rauhassa kasvaa kymmeniä vuosia.

Tilanne voi olla sama Suomessakin ennen pitkää, jos vaatimukset hakkuiden rajoittamisesta hiilinieluun vedoten toteutuvat. Muutos johtaisi ojasta allikkoon.

Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus PTT arvioi, että tukkien keskihinta pystykaupoissa laskee tänä vuonna kuusi prosenttia viime vuoteen verrattuna, ensi vuonna hinta ei enää alene.

Kuitupuun keskihinta nousee viime vuodesta kovan kysynnän vuoksi, koska sellun hinta ohittaa PTT:n mukaan aallonpohjan. Ensi vuonna hinta nousee edelleen mutta hitaammin.

Tukin hinta alenee, koska sahatavaran vientihinta laskee ja vienti painottuu aiempaa halvempiin vientilaatuihin.

Yksityismetsien kantorahatulot nousivat viime vuonna ennätykseen, 2,3 miljardiin euroon. Tukkipuun osuus kantorahoista oli 70 prosenttia. Tänä ja ensi vuonna kantorahat pienenevät.

Metsänhoidon kustannukset pysyvät tänä ja ensi vuonna viime vuoden tasolla.

Suomi tuottaa noin neljä prosenttia maailman havusahatavarasta. Venäjä on kasvattanut tuotantoa ja vientiä kohisten erityisesti Kiinaan mutta myös muualle maailmaan.

Ruotsin sahaajat hyötyvät kruunun kehnosta kurssista euroon nähden, mikä on suomalaissahaajille huono tilanne, sillä maat painivat samoilla markkinoilla. Kruunu on heikentynyt lähelle 11 kruunua euroa kohti, ja tiedot Ruotsin huonosta talouskasvusta saattavat heikentää kurssia edelleen. Myös rupla on halpa.

Euroopan ylitarjonta näkyy Pohjois-Afrikassa ja Kiinassa mutta ei juuri Japanissa, jonne menee korkealaatuista sahatavaraa.

Kuusisahatavaran keskivientihinta laskee tänä vuonna seitsemän prosenttia ja mäntysahatavaran kahdeksan prosenttia, PTT ennustaa.

Suomessa rakentaminen on laskusuunnassa, vaikka asuntoja tehdäänkin vielä paljon. Kotimaan sahatavaran kulutus vähenee.

Euroopassa rakentamismäärä kasvaa vielä parin prosentin tahtia ja Japanissa selvästi enemmän.

Sahojen muuten synkkää tilannetta on parantanut sahahakkeen ja muiden sivutuotteiden hinnan voimakas nousu. Taustalla oli sellun hyvä hinta ja päästöoikeuksien kohonneet hinnat. Nyt sellun hinta on alentunut, mikä voi näkyä neuvotteluissa sivutuotteiden hinnasta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Keski-Euroopan tuhopuut sekoittavat edelleen puunhankintaa – tuontipuun ylitarjonta jatkuu, kotimaassa tarjonta heikompaa

Suomen metsäala valmis vientituote

Älä tule, myrskytuuli

MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI