Valtion maihin kohdistuvat suojeluvaatimukset voisivat olla vakavia etenkin pohjoisen yksityisille sahoille. Kuva: Kari Lindholm
Synkkä arvio ennallistamisen vaikutuksista: Näin paljon puuhuollosta katoaa työpaikkoja
Metsäalalla jännitetään, miten Suomi toteuttaa EU:n ennallistamisasetuksen vaatimuksia. Valtion metsien lisäsuojelu kurittaisi erityisesti pohjoisen sahojen puuhuoltoa.
Metsätalous työllistää huomattavan määrän ihmisiä koko arvoketjussa. Kuva: Jarno MelaSillä, miten Suomi aikoo panna toimeen EU:n vaatimuksia luonnon tilan parantamisesta, on suuri merkitys puun saatavuuteen. Kansallista ennallistamissuunnitelmaa laaditaan parhaillaan.
Metsäbiotalouden tiedepaneeli vertaili joulukuussa julkaistussa selvityksessä eri skenaarioiden avulla, miten paljon ennallistamisasetuksen toimeenpano vaikuttaisi käytettävissä olevaan raakapuun määrään ja sitä kautta metsäsektorin arvonlisäykseen.
Vaikka julkisuudessa on puhuttu paljon siitä, että ennallistamistoimia suunnataan tuottamattomille soille ja valtion luonnonsuojelualueille, nyt vaikuttaa siltä, että myös huomattava määrä metsäisiä luontotyyppejä jää puuntuotannon ulkopuolelle.
Maltillisimmassa skenaariossa talousmetsiä ennallistetaan 300 000 hehtaaria, toisessa 1,4 miljoonaa ja kolmannessa 2,3 miljoonaa hehtaaria.
Ennallistaminen tarkoittaa boreaalisissa luonnonmetsissä suojelua, kun taas lehto- ja harjumetsissä esimerkiksi poimintahakkuita.
Kunnianhimoisin tavoite vähentäisi vuotuisia hakkuita vuoteen 2050 mennessä 17 miljoonaa kuutiometriä verrattuna siihen, jos metsätalouteen ei tulisi uusia rajoituksia.
Vertailun vuoksi: Kemin biotuotetehdas käyttää vuodessa 7,6 miljoonaa kuutiometriä puuta, kun se pyörii täydellä kapasiteetilla.
Lievimmässäkin skenaariossa hakkuumäärän pudotus olisi 3,4 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa suurin piirtein sahayhtiö Versowoodin vuosittain käyttämää puumäärää.
Metsähallituksen Metsätalous oy:n metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen arvioi, että jos ennallistamisvaatimuksista edes kolmasosa kohdentuisi valtion maille, sillä olisi merkittäviä vaikutuksia puuhuoltoon.
Hän laskee, että valtion mailla vuotuiset hakkuumäärät tippuisivat ensimmäisen skenaarion toteutuessa noin 300 000 kuutiometriä ja kolmannessa skenaariossa kaksi miljoona kuutiometriä.
Metsähallitus tekee valtakunnallisesti noin 8–9 prosenttia puukaupoista, mutta Itä- ja Pohjois-Suomessa osuus on suurempi.
Lehtonen näkee, että valtion maihin kohdistuvat suojeluvaatimukset voisivat olla vakavia etenkin pohjoisen yksityisille sahoille.
Suojeluvaatimukset iskisivät rankasti myös työllisyyteen. Pelkästään valtion metsien käytön rajoitusten vuoksi puuhuollosta katoaisi minimissään 900 ja maksimissaan yli 4 000 henkilötyövuotta, Lehtonen laskee.
Soiden ennallistaminen on tuonut jonkin verran työmahdollisuuksia kaivinkoneyrittäjille ja entisille turveyrittäjille.
Lehtosen mukaan ennallistamistöillä ei kuitenkaan pystytä kompensoimaan kuin murto-osa metsätaloudessa menetettävistä työpaikoista.
”Puhutaan aivan eri luokasta”, hän tiivistää.
Kun kaivinkone työskentelee suolla, se ei tuota yhteiskunnalle lähellekään sitä, mitä metsätalous koko arvoketjussa.
Vuonna 2024 metsäsektorin tuottama arvonlisä oli 8,2 miljardia euroa. Tiedepaneelin selvityksen mukaan arvonlisästä sulaisi 1,8 miljardia euroa, jos ennallistamistoimia tehtäisiin kunnianhimoisimman skenaarion mukaan.
Tiedepaneelin mukaan ennallistamistoimien negatiivisia talousvaikutuksia voidaan taklata mittavilla lisäinvestoinneilla korkeamman jalostusarvon tuotteisiin.
Metsäteollisuuden etujärjestössä ei nähdä todennäköisenä, että puun saatavuuden heikentyminen kasvattaisi jalostusarvoa.
Vaikka monia uusia tuotteita, kuten esimerkiksi puupohjaisia tekstiilejä, voitaisiin jo nykyteknologialla skaalata teolliseen mittakaavaan, niiden kysyntä on epävarmaa.
Metsäteollisuus tuottaa sellaisia tuotteita, joilla on kysyntää ja joiden tuotanto on kannattavaa.
Poliittisiin päätöksiin sekä puun saatavuuteen liittyvä epävarmuus eivät ole omiaan lisäämään yritysten investointihaluja.
Poliittisiin päätöksiin sekä puun saatavuuteen liittyvä epävarmuus eivät ole omiaan lisäämään yritysten investointihaluja.
Kun talousmetsiä suojellaan, ajan kanssa ne palautuvat kohti luonnontilaa. Ojien tukkimisella voidaan nopeuttaa soiden ennallistumista.
Alkuperäinen lajisto alkaa elpyä. Virkistysarvojen kohentuminen edistää todennäköisesti myös ihmisten terveyttä ja matkailun edellytyksiä.
Huoli alapuolisen vesistön tilasta motivoi monia metsänomistajia mukaan ennallistamishankkeisiin. Ojituksen vuoksi on saatettu menettää vanha hillapaikka tai elinvoimainen riekkokanta. Niille on vaikea mitata rahallista arvoa.
Ennallistamisen hintalappu kuitenkin hirvittää. Vientiteollisuuden tuomille miljardeille olisi kipeästi tarvetta, muuallakin kuin luonnonsuojelussa.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.Juttua varten on haastateltu myös Metsäteollisuus ry:n Maija Rantamäkeä sekä Metsäkeskuksen Mika Tuovilaa.Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
