Hirven ympärillä pyörivät isot rahat vuodesta toiseen – yksin lihojen arvo mitataan kymmenissä miljoonissa euroissa, niin myös metsätuhot

Suomen metsissä juoksi viime talven jäljiltä noin 87 000 hirveä. Hirvet tuhoavat taimikoita, mutta toisaalta metsästys tuottaa rahanarvoista lihaa, liikuntaa ja hyvinvointia sekä tuo rahaa paikkakunnille ympäri maan. Kuva: Tapio Rasmus

Hirvenmetsästyskauden alkaessa käy säpinä, kun seurat ja vajaat satatuhatta metsästäjää valmistautuvat tulevaan jahtiin. Lupia tämän syksyn kaudelle on koko maassa myönnetty 47 691 hirven kaatoon. Määrä on vajaat kolme tuhatta pienempi kuin viime vuonna.

Kannanhoito on tasapainoilua hirvikannan kasvun ja siitä aiheutuvien vahinkojen välillä.

Hirvien talvikanta Suomen metsissä on vaihdellut 75 000–100 000 yksilön välillä. Viime syksyn jahdin jäljiltä hirvikannan kooksi arvioitiin koko maassa runsaat 87 000 hirveä. Mitä suurempi kanta suhteessa tavoitetiheyteen, sitä suurempi on metsästystarve.

"Kantaa on viime vuosina pienennetty. Kuitenkin lähes puolella hirvitalousalueista hirvikanta on vielä yli tavoitetiheyden”, sanoo riistapäällikkö Jani Körhämö Riistakeskuksesta.

Kuva: Elli Paananen

Lihaa jahdeista kertyy 5–10 miljoonaa kiloa, vuodesta riippuen. 2010-luvulla vuosittain kertyneen saaliin lihan arvo on ollut keskimäärin 46 miljoonaan euroa. Viitisentoista vuotta sitten hirvikantaa pienennettiin tuntuvasti, ja silloin saaliin arvon laskettiin olevan jopa 60 miljoonaa euroa.

Hirvenlihan markkina-arvon määrittäminen on hankalaa, sillä vain noin kymmenen prosenttia lihasta päätyy teurastamoille ja siitäkin vain osa myyntiin. Valtaosan lihasta käyttävät metsästäjät ja osansa saavat myös maanomistajat ja muut lähiyhteisöt.

Kaupallista arvoa suurempi merkitys nähdään metsästyksen tuottamalla liikunnalla ja virkistyksellä. Ruotsalaiset ovat päätyneet virkistysarvon ja lihan arvon olevan suhteessa 40/60 prosenttia. Suomessa se tarkoittaisi karkeasti, että virkistysarvojen hyöty euroissa olisi vuosittain 70 miljoonaa euroa.

Kuva: Elli Paananen

Metsästyksen kautta liikkuvista rahoista hyötyvät myös kunnat, joissa metsästysmaat sijaitsevat. Moni metsästysseuraan kuuluva säilyttää harrastuksen kautta yhteyden kotikonnuillensa, mikä voi lisätä ajanviettoa, hankintoja ja palveluiden käyttöä alueilla muutenkin.

Myös alan varuste- ja vaatekauppa käy mukavasti. Metsästyksen elektroniikassa, kuten riistakameroissa, koirien paikantimissa, lisenssimaksuissa ja viestintälaitteissa liikkuu yhä enemmän rahaa, toteaa Luonnonvarakeskuksessa (Luke) metsästyksen arvoa ja hirvien talousvaikutuksia selvittänyt Jani Pellikka.

Pellikka kollegoineen selvitti muutama vuosi sitten metsästyksen rahallisia vaikutuksia. Selvityksen mukaan vuonna 2014 metsästäjät käyttivät harrastukseensa rahaa noin 230 miljoonaa euroa. Valmistumassa on uusi tutkimus hirvenmetsästyksen arvosta, ja senkin mukaan metsästäjät kokevat jäävänsä metsästyksessä saamapuolelle.

"Hirvenmetsästäjälle varmasti arvo on suurempi, kuin mitä hän on käyttänyt rahaa siihen. Muuten hommassa ei olisi mieltä", Pellikka sanoo.

Hirvenkaatoluvista kertyy valtion kassaan niin ikään pari miljoonaa euroa. Niillä maksetaan hirvien aiheuttamia metsävahinkoja. Metsästäjiltä kerättävillä riistanhoitomaksuilla taas rahoitetaan riistahallintoa.

Kuva: Elli Paananen

Hirvien haittapuolista taloudellisesti suurin on niiden metsille aiheuttamat vahingot. Varsinaisia hirvituhokorvauksia on viime vuosina maksettu reilusta miljoonasta kolmeen miljoonaan euroon vuosittain. Kokonaisuudessaan vahingot ovat kuitenkin monin verroin tätä suurempia. Luken mukaan valtakunnan metsien inventoinnissa vuosina 2009–2013 todettiin hirvivahinkoja 960 000 hehtaarilla. Näistä puuston laatu oli alentunut 520 000 hehtaarilla ja vakava tai täydellinen tuho todettiin 105 000 hehtaarilla.

Luken erikoistutkija Ari Nikulan mukaan hirvien aiheuttamat vakavat tuhot ovat vuosittain laskennallisesti 8,5 miljoonaa euroa. Puun koko kiertoajalla laatu- ja määrätappioita voi kertyä 35–45 prosenttia puun arvosta. Yksistään männyn osalta menetykset voivat olla vuositasolla lähes 40 miljoonaa euroa. Hirvivahinkoja tulee myös koivulle, ja kuusellekin välillisesti, kun sitä istutetaan hirvipeloissa männyn kasvupaikoille, jolloin kasvu voi kärsiä ja juurikääpä kiusata. Kaikkineen vuotuiset vahingot metsätaloudelle ovat yli 50 miljoonan euron luokassa.

"On ihan selvä, että vahinkoja syntyy runkoihin, ja ne näkyvät myöhemmin sahauksessa arvon laskuna."

Nikulan mukaan hirvikannan kasvu nostaisi vahinkojen määrää metsissä mutta ei samassa suhteessa kannankasvun kanssa.

Myös liikenteessä hirvet aiheuttavat ongelmia. Esimerkiksi vuonna 2019 vakuutusyhtiöiden tietoon tuli yli 1 900 hirvikolaria. Hirviä enemmän liikennevahinkoja aiheuttavat kuitenkin nykyisin peurat. Vakuutusyhtiö IF:n mukaan toissavuonna eläinkolarista maksettiin keskimäärin 3 100 euron korvaukset. Runsaan hirvikannan aikaan vuonna 2001 hirvikolareita sattui yli 3 000 vuodessa.

Liikennevirasto on laskenut, että kaikkiaan hirvionnettomuuksien kustannukset yhteiskunnalle ovat yli 60 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi rahaa kuluu onnettomuuksien ehkäisemiseen. Pelkästään hirviaidan rakentaminen maksaa kymmeniätuhansia euroja kilometriltä, mutta samalla se työllistää yrittäjiä.

Vuodelta 2005 oleva Valtiontarkastusviraston raportti totesi, että kaikkineen hirven aiheuttamat vahingot ovat selvästi sen aiheuttamia tuloja suuremmat. Pellikan mukaan tämäkin näkemys riippuu paljon siitä, mitä kaikkea hyötyihin ja haittoihin lasketaan mukaan.

"Onko kansantalouden kannalta merkitystä sillä, että hirvenmetsästäjät pitävät yllä ampumataitoa ja muita maanpuolustuksellisia valmiuksia. Hirvi sivuaa myös monien ammattikuntien työtä. Vain mielikuvitus on rajana sille, mitä arvoihin lasketaan mukaan."

Lue myös:

Hirvien määrä romahtaa ja ryöpsähtää vuoden aikana – katso video: miten pedot ja metsästäjät vaikuttavat kantaan

Ajojahti on katoavaa kansanperinnettä, mutta ilman ajomiestä ei hirvi kaatuisi

Hirviaitojen rakentaminen suojaa paitsi liikennettä, tuo myös työtä koneyrittäjille. Kuva: Kimmo Haimi