Metsäyhtiöt tivasivat Metsähallituksen kartellilaskelmien perusteita

Metsäyhtiöt tivasivat Metsähallituksen kartellilaskelmien perusteita Helsingin käräjäoikeudessa perjantaina. Metsäyhtiöiden asianajajien kysymyksiin vastaajana oli Metsähallituksen käyttämä pääasiantuntija Heikki Pursiainen.

Markkinaoikeus totesi päätöksessään vuonna 2009, että Metsäliitto, Stora Enso ja UPM syyllistyivät kiellettyyn kilpailurajoitukseen puumarkkinoilla vuosina 1997–2004.

Pursiaisen mukaan kartellin vaikutus puun hintoihin jatkui kuitenkin ainakin vuoteen 2005.

UPM:n asianajaja Antti Järvinen sanoi markkinaoikeuden todenneen, että yhtiöiden metsäpäälliköiden tapaamiset loppuivat 2001–2002. Järvinen kysyi, mihin perustuu Pursiaisen arvio, että kartellin vaikutukset jatkuivat Metsähallituksen kanssa käydyissä neuvotteluissa paljon pidemmälle.

Pursiainen vastasi arvionsa perustuvan markkinaoikeuden päätökseen ja muihin seikkoihin, joista hän on tehnyt johtopäätökset.

Järvinen otti jälleen esiin metsäyhtiöiden aiemmin esittämät puun hintatilastot. Hän näytti kuusikuitupuun kantohintakehitystä kuvaavaa käyrää ja kysyi Pursiaiselta, onko hintakäyrä kartellijaksolla korkeammalla kuin kartellijakson jälkeen. "Sanoisin, että se on korkeampi kartelliaikana", Pursiainen vastasi.

Samoin Järvinen kysyi, miltä hintakäyrä näytti ennen kilpailunrajoitusjaksoa vuodesta 1993 vuoteen 1997 asti. Pursiainen totesi, että kyseisinä vuosina puun hinnassa näkyi laman aiheuttama kuoppa 1993–94 ja hinta oli näin alempi kuin kartellijaksolla.

Kuusikuitupuun hintahuippu ajoittui vuodella 1999, eikä kuusikuitupuu ole palannut sen jälkeen samalle tasolle, minkä Pursiainen myönsi vastatessaan Järvisen kysymykseen.

Pursiainen korosti jälleen, ettei kartellijakson ja kartellijakson ulkopuolisten keskihintojen vertailulla ole merkitystä, kun kartellin aiheuttamia vahinkoja arvioidaan.

Metsähallitus on todennut, että kolmen metsäyhtiön kartelli vaikutti myös korjuu- ja kuljetuskustannuksiin. Metsähallituksen puunkorjuusta ja -kuljetuksista huolehtivat yksityiset koneurakoitsijat ja puutavara-autoilijat.

Korjuu- ja kuljetuskustannusten osuuden Metsähallituksen toimittaman puun hinnasta on arvioitu olevan 50 prosenttia.

Järvinen kysyi Pursiaiselta, mikä kartellin vaikutus olisi ollut Metsähallitukselle, jos kartelli olisi painanut puun hintaa 100 markasta 90 markkaan kuutiometriltä ja korjuu- ja kuljetuskustannuksia 100 markasta 90 markkaan kuutiometriltä.

Pursiainen totesi, että yhteisvaikutus olisi ollut nolla.

Puukartellin vaikutusten arviointiin liittyvien taloudellisten selvitysten esittely jatkuu Helsingin käräjäoikeudessa ensi viikolla.

Lue täältä Maaseudun Tulevaisuuden aiemmat puukartellijutut: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/teemat/puukartelli