Metsäpalovaroitukset muuttuivat – nykyisin paloista varoitetaan kolmiportaisella asteikolla
Sillä, miten suuresta metsäpalovaarasta varoitetaan, ei kuitenkaan ole varsinaisesti merkitystä siihen, miten kansalaisten toivotaan toimivan. Toisin sanoen esimerkiksi avotulen teko on kiellettyä heti, kun metsäpalovaroitus astuu voimaan.
Metsäpalovaroitukset ovat tänä vuonna muuttuneet niin, että niillä on kolme eri tasoa. Nämä tasot ovat mahdollisesti vaarallinen, vaarallinen ja hyvin vaarallinen. Kuva: Kimmo Haimi / Kuvakaappaus Ilmatieteen laitoksen sivuiltaMetsäpaloista varoitetaan nykyisin aiempaa tarkemmin. Metsäpalovaroitukset ovat nimittäin tänä vuonna muuttuneet niin, että niillä on kolme eri tasoa.
Nämä tasot ovat mahdollisesti vaarallinen, vaarallinen ja hyvin vaarallinen. Varoituskartoilla tasot näkyvät niin, että lievintä riskiä kuvataan keltaisella, vaarallista oranssilla ja hyvin vaarallista punaisella.
Aiemmin metsäpalovaroituksia kuvattiin vain yhdellä varoituksen tasolla.
Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Ari Venäläinen kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että korkeimpaan varoitustasoon vaaditaan esimerkiksi todella kuivat olosuhteet. Lisäksi korkeimmalla varoitustasolla riskinä on se, että syntyy suuri metsäpalo.
Alimmalla varoitustasolla metsäpalovaroituksen pohjana oleva indeksin arvo on juuri ylittynyt. Indeksissä on yhteensä kuusi porrasta. Kun indeksin arvo on neljä, annetaan metsäpalovaroitus.
Kolmeen eri varoitustasoon päädyttiin Venäläisen mukaan siksi, että myös muissa varoituksissa on kolme tasoa.
"Halutaan viestiä siitä, miten vaaralliset olosuhteet ovat", hän sanoo.
Sillä, miten suuresta metsäpalovaarasta varoitetaan, ei kuitenkaan ole varsinaisesti merkitystä siihen, miten kansalaisten toivotaan toimivan. Toisin sanoen avotulen tekeminen on kiellettyä heti, kun metsäpalovaroitus on astunut voimaan. Venäläinen kannustaa kuitenkin kansalaisia huomioimaan metsäpalovaroituksen tason niin, että suuremman vaaran aikaan tulen kanssa oltaisiin erityisen varovaisia.
"Sitten varmaan voi ruveta jo miettimään, kun se on punaisella, että sytyttääkö sitä grilliäkään sellaisessa paikassa, jossa se olisi periaatteessa luvallista", erikoistutkija Venäläinen neuvoo.
Metsäpalovaroituksen antamisen pohjana on maaston kuusi senttiä paksun pintakerroksen kosteus.
"Kun lumet sulavat keväällä, ajatellaan, että siellä on vettä niin paljon kuin sinne mahtuu eli se on maksimimärkä. Jos on sateetonta, vesi haihtuu siitä pois ja maasto kuivuu. Kun maasto on kuivunut tarpeeksi, annetaan metsäpalovaroitus", Venäläinen valaisee.
Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Marianne Santala kertoo, että säätilanne vaikuttaa ainakin seuraavan noin parin viikon ajan sellaiselta, ettei metsäpaloja syty ainakaan merkittävässä määrin.
"Seuraavat kymmenen vuorokautta näyttää olevan aika matalapainevoittoista. Sen jälkeen voisi olla vähän vaihtelevampaa, ettei välttämättä ihan näin toistuvaa matalapainetta. Voi olla, että siellä välissä on vähän lämpimämpääkin", hän sanoo.
Toisin sanoen riski metsäpaloihin saattaa siis kasvaa sitä mukaa, kun mennään myöhempään kesään. Santala huomauttaa, että ennusteisiin liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta.
"En osaa sanoa mitään tiettyä aluetta, johon kesän aikana metsäpaloriskiä syntyy", hän lisää.
On syytä huomioida, että todennäköisyys helteisiin ja sitä kautta kuivuuteen kasvaa elokuuta kohti mentäessä. Näin ollen mitään hirvittävän pahaa metsäpalotilannetta tuskin tänä kesänä nähdään.
Lue lisää:
Muhoksella roihuava 250 hehtaarin metsäpalo on saatu rajattua – sammutustyöt jatkuvat pitkään
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
