Koneviesti: Kellfri-kaatoavustimen työntövoima on 1 800 kg – alumiinista valmistettu apuväline on kevyt kuljettaa

Markkinoilla on useita hakkuutyössä tarvittavia järeämpien ja kaatosuuntaa vastaan kallellaan olevien runkojen kaatamiseen tarkoitettuja kaatoavustimia. Kellfri tarjoaa kohtuuhintaista ja kevyttä alumiinista versiota. Koneviesti koeponnisti sitä hakkuulla. Kuva: Tommi Hakala

Kaatoavustin, kaatotunkki ja kaadonsuuntaaja ovat nimityksiä puun kaadon apuvälineille, joissa tankomainen laite avittaa työntövoimalla puun kaatumista. Ensimmäisenä markkinoille tulivat järeät, ammattimaiseen käyttöön suunnatut mallit, kuten hammastankoon perustuva Stalpen ja vaijerivinssiin perustuva RH-Pusher. Jälkimmäisestä on olemassa useampi malli (I-V), joissa erona on työntövoima ja järeys. Työntövoimaa on niin paljon, että kaadettava puu saadaan kaatumaan melkoisesta takakallistumasta huolimatta. Viimeisten vuosien aikana markkinoille on tullut myös kevytrakenteisempia malleja, joita löytyy ainakin Nörrköping- ja Logsol-merkeiltä. Niissä runko on selvästi kevytrakenteisempi, ja ne ovat siten soveliaampia helpompiin kohteisiin – eikä niissä ole pituudensäätömahdollisuutta. Lisäksi markkinoille on tullut ”maastotunkkeihin” asetettava Raite-aputanko, joka muuttaa tunkin kaatoavustimeksi.

• Puiden kaatamisen apuväline, jolle ilmoitetaan 1 800 kg työntövoima
• Vaijerivinssillä toimiva malli. Säädettävä pituus
• Alumiinista ja ruostumattomasta teräksestä valmistettu

Jotta varren ote runkoon on pitävä, kannattaa runkoon sahata matala viilto. Jo sentin syvyinen railo tarjoaa riittävän pitävän otteen kärjelle. Kärki on teräksinen ja hieman väljästi kiinni sisäputkessa – sen ansiosta kärki asettuu tarkasti kiinni puuhun. Jos viilto on liian syvä, voi puun kaatuessa kärki jumiutua kiinni ja avustin lähteä vaarallisesti kaatuvan puun matkaan. Kuva: Tommi Hakala

Työntövarren pituus on muutettavissa. Pisimmillään lähtöpituus on 186 senttiä, lyhimmillään 136 cm. Lukituksen rengassokka on liitetty perusrunkoon vaijerilla, joten se ei huku hankeen. Sisäputki on 35 mm ulkohalkaisijalla ja seinämävahvuus on 5 mm. Ensimmäinen sisäputki vääntyi alimpien säätöreikien kohdalta pihapuun kaadossa, kun runko nitkahti voimalla tunkkia päin. Kuva: Tommi Hakala

Kellfri on tehnyt oman versionsa kaatotunkista ja nimennyt sen kaatoavustimeksi. Se muistuttaa suuresti RH-Pusheria, mutta on valmistettu pääosin alumiinista. Ratkaisulla on saatu aikaiseksi merkittävästi kevyempi kokonaisuus. Kriittisimmissä kohdissa, kuten vinssimekanismissa, on käytetty vahvempaa materiaalia eli ruostumatonta terästä – maata vasten oleva tukitassu ja työntimen pää ovat passivoitua terästä.

Runko-osa on neliöputkea, jonka yläpäähän on hitsattu korvakkeet vinssimekanismille. Alapäähän kiinnitetään pultilla maata vasten oleva tukitassu – pulttikiinnitys mahdollistaa erilaisten tassujen vaihtamisen/valmistamisen, esimerkiksi pehmeämmille maapohjille. Työnninosa on runkoputken sisään mitoitettu pyöreä putki, jonka alapäässä on vaijerirulla. Vaijeri kiertää työnninputken molemmilta puolilta neliöputken nurkissa. Vaijerin toinen pää on kiinteästi runkoputkessa, toisesta päästä sitä vedetään vinssimekanismilla.

Työnninputken sisässä on jatkoputki. Siinä on reiät, joilla kokonaisuuden pituutta voidaan säätää tilanteen mukaiseksi – työnninosassa on ristikkäiset vastareiät, mikä mahdollistaa ahtaissa paikoissa vinssimekanismin kääntämisen runkoputken yläpuolelle. Jatkoputki kannattaa pitää aina mahdollisimman sisässä – sillä sen havaittiin ja on vastaavissa teräsversioissakin havaittu olevan liikarasituksen ”sulake”. Kokeilussakin ensimmäinen sisäputki taipui säätöreikien kohdalta pihapuun kaadossa, kun kaadettava puu nitkahti rajusti avustimen suuntaan. Sisäputken voi vaihtaa kohtuullisen helposti myös teräksiseen versioon hankkimalla laadukasta 35 millin ulkohalkaisijan teräsputkea.

Avustimella saa luotua kaatojännityksen jo ennen yhtäkään sahausta. Sen etuna on myös se, että kaatotyö ei vaadi valtavaa tempomista – siksi laite sopii selkäongelmaiselle vänkärin korvikkeeksi. Puun kaatuessa avustin on syytä vetää pois rungon läheltä, sillä kaatuvan puun tyvi saattaa heittää päälle kaatuneen tunkin korkealle ilmaan. Kuva: Tommi Hakala

Kellfrin paino ei ole liiallinen, vaikka sitä käyttäisi joka rungolla perinteisen kaatovänkärin tilalla. Työntöavustimella saa talvella myös työnnettyä kovaakin lunta pois kaadettavan puun tyveltä, kun laitetta käyttää muurinmurskaajan tavoin.

Kaatoavustimen etuna hakkuulla on se, että puun runkoon voidaan kohdistaa rajukin kaatumissuunnan voima, eikä kaatosahauksen aikana missään vaiheessa tarvitse varoa kiilan tai vänkärin kohtia, sahaukset saa tehdä kerralla loppuun asti. Etenkin pienemmillä, takakenoisilla rungoilla tämä on erittäin kätevä ominaisuus. Myös pitopuun saa sahattua tarkasti oikeaan paksuuteen ilman pelkoa sahan juuttumisesta.

Vaijerivinssi vapautetaan paluuasentoon napauttamalla vääntökahvasta, jolloin vinssin kahvan kierreosa löystyy ja vapauttaa samalla akselilla olevat kitkalevyt vaijerikelasta. Toiminto on nopea ja teleskooppiosan voi sen jälkeen työntää sisään kevyesti. Vääntökahva ja kriittisimmät vinssikoneiston osat ovat ruostumatonta terästä. Kuva: Tommi Hakala

Vinssin vapautus vaatii napakan tönäisyn lukitusvipua vasten. Testin aikana lukitusvipu ja sen tapit vääntyvät. Lopulta lukituslipare nyrjähti kuvan tilanteesta vielä enemmän ja vaati irrotuksen ja oikaisun. Kuvassa kampi on pyöritetty reilusti irti rattaan viereisestä kitkalevystä – kammen kierteisiin ja kitkalevyn vastinkohtaan on syytä laittaa voiteluvaseliinia, se helpottaa avaamista. Kuva: Tommi Hakala

Koska vaijerivinssissä on melkoisesti voimaa, on käytössä oltava tarkkana. Kaikella on rajansa ja alumiini pehmeämpänä materiaalina myötää terästä enemmän. Mutta voimaa saa rauhallisellakin käyttämisellä riittävästi normaaleihin ja hieman epänormaaleimpiinkin kaatotehtäviin.

Kokeilussa suurin ongelma oli vaijerivinssimekanismin vapautuksen ongelmat. Vääntökahvaa pyöritettäessä sen tyven kierreosa kiristää kitkalevyjä kiinni vaijerikelaan – vapautus tapahtuu napauttamalla kampea väärään suuntaan, jolloin kitkalevyjen puristus poistuu. Nyt mekanismin lukkovivun alumiiniset tapit ja linkkumekanismi vääntyivät vähitellen ja lopulta mekanismi vääntyi kääntökelvottomaksi. Linkun irrotus ja oikaisu onnistui ruuvipenkissä. Mutta alumiininen runkoon kiinteästi hitsattu linkun tappi ei taatusti kestä useampaa taivutusta takaisin. Kyseisen alumiinitapin tilalla voisikin olla kierteillä kiinnittyvä ja vaihdettavissa oleva terästappi.

Avustin toimitettiin testiin ilman kantohihnaa, mutta sellainen syntyi metrin mittaisesta nostoliinasta ja kahdesta sakkelista. Kokonaisuuden painoksi mittasimme 7,8 kiloa, eli se vastaa painoltaan järeää moottorisahaa. Vastaavat teräksiset mallit painavat lähes tuplaten. Keveytensä puolesta Kellfri on yhtä helppo kuljetettava kuin järeä vänkäri. Kuva: Tommi Hakala

Kaatoavustimen etuna on käytön keveys verrattuna vänkärillä vääntämiseen. Kaato onnistuu kammesta rauhallisesti pyörittämällä, ilman suurempaa tempomista. Ja kaatovoimaa saadaan kohdistettua aivan pieniinkin runkoihin, eikä sahausraossa tarvita sahausta haittaavia ja teräketjua vaurioittavaa vänkärin lapaa. Mutta vaikeammissa puunkaatotilanteissa on syytä aina asettaa taljalla jännitetty varmistusvaijeri tai köysi runkoon, eikä luottaa pelkkään maata vasten nojaavaan työntimeen.

Hinnaltaan Kellfri Kaatoavustin on 394 euroa, sis. alv 24 %. Se on hieman vähemmän kuin vastaava teräksinen kilpailija, mutta lähes tuplasti enemmän kuin edulliset versiot. Edullisiin versioihin nähden Kellfri tarjoaa mahdollisuuden pituudensäätöön.

+ Kevyt, kantaminen metsässä ei juurikaan eroa järeästä vänkäristä

+ Työntövoima riittää normaaleihin puunkaatoihin

+ Kohtuullinen hinta

– Vinssimekanismi taipuu helposti alumiinisistä tapeista johtuen

– Kammen liiallinen kiristyminen kitkalevyihin ja siitä johtuva vaijerin vapautuksen vaatima voima