Yle: Valkoposkihanhien metsästykselle ei ole asiantuntijan mukaan biologista estettä

Vahinkojen merkittävä vähentäminen kantaa rajoittamalla vaatisi lajin poistamisen tiukan suojelun piiristä. Kuva: Jarkko Sirkiä

Valkoposkihanhien muuttoreitti on siirtynyt viime aikoina lännemmäksi. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Jukka Forsmanin kertoo Ylelle syyksi sen, että linnut eivät enää löydä Venäjän Karjalassa syötävää maatalouden taantumisen vuoksi. Myös ilmastonmuutoksella voi olla vaikutusta muuttoreitteihin.

Muuttoaikana valkoposkihanhia on ollut Itä-Suomen pelloilla useita satojatuhansia yksilöitä. Linnut aiheuttavat miljoonavahingot maataloudelle erityisesti Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.

Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa lintuja saa ainoastaan karkottaa. Karkotusluvan hinta on tänä vuonna viisinkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Lupa maksaa nyt 1500 euroa.

Hollannissa, Tanskassa, Saksassa ja Etelä-Ruotsissa talvehtivien valkoposkihanhien määrä on nyt noin 1,7 miljoonaa. Määrä ylittää moninkertaisesti lajin suotuisan suojelutason viitearvon. Populaation suotuisan suojelun taso on 400 000–750 000 yksilöä.

”Biologisesti ei ole mitään estettä, etteikö valkoposkihanhia voisi metsästää”, Forsman sanoo Ylen haastattelussa.

Valkoposkihanhen tiukan suojelun takia valkoposkihanhea ei saa Suomessa metsästää, kuten Ruotsissa tehdään. Valkoposkihanhesta on vireillä metsästyslain ja riistavahinkolain muutos, joka voisi mahdollistaa poikkeusluvat.

Valkoposkihanhet tulisi Suomen tulkinnan mukaan lisätä EU:n lintudirektiivin metsästettävien lajien listalle, jotta metsästysrajoitukset voitaisiin poistaa.

Yle: Valkoposki­hanhien hätistäminen pelloilta on tänä vuonna hyvin kallista – asiantuntija: valkoposki­hanhia voisi hyvin metsästää