Luke aloittaa suden DNA-näytteiden keräyskauden – se paljastaa asioita, joita susista ei muuten tiedettäisi

Susia Ähtärin eläintarhassa. Kuva: Markku Vuorikari

Luonnonvarakeskus (Luke) aloittaa tänään tiistaina suden DNA-näytekeräyksen. Näytteet kerätään suden jätöksistä marraskuun alun ja helmikuun lopun välisenä aikana.

Jätöksistä analysoitavan DNA:n avulla voi tunnistaa jätöksen tehneen suden ja susireviirin rajat sekä tieto siitä, elääkö reviirillä susipari vai -lauma.

”Viime vuonna suden DNA-näytteitä kerättiin yli 1 000 kappaletta ja keräykseen osallistui noin 180 vapaaehtoista”, kertoo DNA-keräystä koordinoiva Luken tutkimusinsinööri Antti Härkälä tiedotteessa.

”Vapaaehtoisten kerääjien toimittamien näytteiden osuus oli selkeästi edellistä kautta suurempi ja myös maantieteellinen kattavuus oli erittäin hyvä. Toivomme, että vapaaehtoisilla riittää edelleen innostusta olla mukana tässä tärkeässä työssä.”

Susihavainnot ja DNA-keräyksestä saatu tieto muodostavat suden kannanhoidon perustan. Susikanta muuttuu vuoden aikana, kun uusia reviirejä syntyy ja vanhoja häviää ja sudet liikkuvat maarajojen yli.

”Jos DNA:han perustuvat tiedot jäisivät määrällisesti tai alueellisesti puutteellisiksi, se heikentäisi susikanta-arvion tarkkuutta ja erityisesti vierekkäisten reviirien tunnistamista”, sanoo Luken erikoistutkija Mia Valtonen.

”Mahdollisimman tarkka, pitkällä aikavälillä kerätty tieto hyödyttää niin viranomaisia, riistahallintoa kuin kansalaisiakin.”

Otollisin aika suden DNA-näytteiden keräämiselle on talvella. Lumijälkien avulla susia on helppo seurata ja pakkasessa DNA säilyy hyvin jätöksen pinnalla.

Kuka tahansa voi ryhtyä vapaaehtoiseksi DNA-näytteiden kerääjäksi, kuhan tunnistaa suden jätökset ja jäljet. Ohjeet näytteenkerääjäksi ryhmiseen ja näytteitä vastaanottavien keräysvastaavien tiedot löytyvät Luonnonvaratieto.luke.fi-palvelusta.

Palvelun karttapalvelusta löytyvät kartalle kootut DNA-tulokset.