Huippupedoista apua vieraslajin torjuntaan? Supikoiria havaitaan susi- ja ilvesalueilla alle puolet siitä mitä muualla Suomessa
Turun ja Helsingin yliopistojen ekologit havaitsivat, että haitallista vieraslajia supikoiraa esiintyi merkittävästi vähemmän suurpetoalueilla kuin muualla Suomessa.
Supikoira on pesimäaikaan merkittävä uhka maassa pesiville linnuille. Se syö munia ja poikasia, kun luonnossa ei ole vielä paljon muuta syötävää. Kuva: Kosteikkoekologian ryhmä, Helsingin yliopistoSupikoira on pienikokoinen koiraeläinlaji, joka on levinnyt Eurooppaan vieraslajina Itä-Aasiasta. Se syö sekä eläin- että kasvisravintoa.
Lajia pidetään pahana kana- ja vesilintujen munien ja poikasten tuhoajana, minkä vuoksi sen kantaa yritetään pienentää. Pyynnin toivotaan laskevan dramaattisesti vähentyneiden vesilintujen, kuten haahkan pesähävikkiä.
Turun ja Helsingin yliopistojen yhteisessä, heinäkuussa julkistetussa tutkimuksessa havaittiin, että susi- ja ilvesalueilla supikoirahavaintoja tehtiin alle puolet siitä, mitä niitä tehtiin muualla Suomessa. Tutkimuksessa kerättiin havaintoja 580 riistakameralla Etelä- ja Keski-Suomessa.
Suomessa luontaisesti esiintyvillä mäyrällä ja ketulla ei havaittu vastaavaa eroa suurpetoalueilla tai muualla. Esimerkiksi ketun havainnot ennemminkin lisääntyivät susireviireillä. Se saattaa aiempien tutkimusten mukaan liittyä siihen, että kettu käyttää hyväkseen susien maastoon jättämiä haaskoja.
”Supikoira on hitaampi eläin kuin kettu tai ja mäyrä, minkä vuoksi se on ehkä helpompi saalis sudelle ja ilvekselle. Toisaalta petojen läsnäolo voi myös karkottaa supikoiria”, toteaa tutkimuksen pääkirjoittaja, erikoistutkija Vesa Selonen Turun yliopiston tiedotteessa.
”Tulos on mielenkiintoinen, koska se tukee ajatusta, että huippupedot voisivat osaltaan torjua vieraslajia, tässä tapauksessa supikoiraa”, toteaa Turun yliopiston ekologian professori Toni Laaksonen.
Samalla Laaksonen kuitenkin muistuttaa, että yhden tutkimuksen perusteella ei asiasta voi tehdä lopullisia johtopäätöksiä. Kahden yliopiston tutkijaryhmä onkin keräämässä uutta aineistoa asian varmistamiseksi.
Tutkimusprojekti selvittää jatkossa myös metsästäjien tehopyynnin roolia supikoiran torjunnassa osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Sotka-projektia.
”Olisikin mielenkiintoista selvittää, voivatko suurpedot auttaa metsästäjiä tyhjentämään joitakin alueita supikoirista”, pohtii tutkimukseen osallistunut yliopistonlehtori Veli-Matti Väänänen Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksen riistakamera-aineistoissa supikoira oli selkeästi yleisempi kuin mäyrä tai kettu. Aiempi tieto supikoiran yleisyydestä suhteessa muihin keskikokoisiin nisäkäspetoihin Suomessa on vajavaista.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
