Aarre: Klapituotannon kannattavuus perustuu siihen, että yrittäjä tekee klapit alusta loppuun itse – Yhdenkin työntekijän palkkaaminen romahduttaisi kannattavuuden

On täydellinen harhaluulo, että oman metsän puu olisi klapiyrittäjälle jotenkin ilmaista. ”Sille pitää laskea kantohinta, jonka maanomistaja saisi, jos myisi koivut metsäyhtiölle”, Simo Rousu selittää. Kuva: Kari Lindholm

Koivurangat kolahtelevat rautaisilla rullilla, ja klapikone sylkee sahanpurua pakkassäähän. Kymmenen kilowatin sähkömoottorilla toimivan, pitkälle automatisoidun klapitehtaan sauvaohjainta käyttelee ylitorniolainen metsätalousyrittäjä Simo Rousu.

Aikaisemmin Rousun klapikonetta pyöritti maataloustraktori.

”Kun siirryin sähkökäyttöiseen klapikoneeseen, koneen teho, ison puun käsittelykapasiteetti ja työturvallisuus parantuivat merkittävästi. Käyttökustannukset puolittuivat, enkä joudu enää hengittämään traktorin pakokaasuja.”

Nyt urakassa on apuna Maaselän Koneen valmistama Hakki Pilke 38 Pro, joka katkoo ja halkaisee rangat 33-senttisiksi klapeiksi. Kuljetinhihna vie klapit korkean jalustan päälle valtavaan verkkoseinäiseen katokseen, johon ne kasaantuvat odottamaan kuivattavaa kevätahavaa.

”Teen talven aikana klapeiksi kymmenkunta rekkakuormaa koivurankoja, jotka on kaadettu tilan omista metsistä”, Rousu kertoo.

Neljästäsadasta kiintokuutiosta koivua tulee lähes tuhat heittokuutiota klapeja.

Rousun perhe elää metsästä. Klapien myynnistä saa mukavaa sivutuloa, mutta päätoimeksi siitä ei ole.

Polttopuun tuotannossa liikkumavarat on puristettu tiukkoihin raameihin. Toiminnan kannattavuus perustuu siihen, että Rousu tekee klapit alusta loppuun itse.

”Jos tuottaisin nykyistä enemmän pilkettä, joutuisin palkkaamaan avuksi yhden työntekijän, jolloin tulos nollautuisi.”

Isäntä kertoo myyvänsä kuivaa koivupilkettä 55–60 euron heittokuutiotaksalla, joka sisältää arvonlisäveron.

Lue koko juttu Aarteen sivuilta ja katso videolta, miten Hakki Pilke 38 Pro sylkee koivuklapeja Rousun linjastolla.