Pitäisikö kuusen istuttaminen tien viereen kieltää? Koivut ja männyt voisivat ehkäistä kuolemaan johtavia hirvikolareita

Kuusikosta tulevaa eläintä on vaikea havaita ennen kuin se tupsahtaa tielle. Kuva: Antti Savolainen

Liikenteessä pitäisi tarkkailla tien varsia hirvieläinten varalta. Se on helpommin sanottu kuin tehty – varsinkin, jos ojan takaa alkaa läpitunkematon kuusikko, jonka alimmaiset oksatkin villiintyvät rehottamaan tiealueen valorunsaudessa.

Näkyvyys tieltä metsään päin paranisi ratkaisevasti, jos teiden varsilla kasvatettaisiin kuusen sijaan koivua, sanoo keiteleläinen Antti Savolainen. Avarat koivumetsät tien varsilla ehkäisisivät hirvionnettomuuksia.

”Koivuhan karsii alaoksat pois. Kuusi vain tihenee, alhaalta asti on oksat tien varressa. Eläintä ei voi havaita, kun oksat on melkein tiellä.”

Savolaisen mielestä voisi olla jopa lakiin kirjattu sääntö, ettei kuusta saisi istuttaa 10–15 metriä lähemmäksi tietä. Karuilla mailla, joilla koivu ei kasva kunnolla, voisi kasvattaa nykyiseen tapaan mäntyä. Näkyvyys männikköönkin on hyvä taimikkovaiheen jälkeen, kun alaoksat ovat karsiutuneet.

”Jokainen metsänomistaja voisi istuttaessa suunnitella tuon. Se ei ole iso asia. Puut on saman hintaisia myydessä.”

Koivikossa näkyvyys metsän sisään on kymmeniä metrejä. Kuva: Antti Savolainen

Savolaisella on pitkä kokemus sekä metsästyksestä että metsän omistajana. Hirvikolaria ei ole sattunut omalle kohdalle, mutta vuosien varrella kolarihirviä on tullut haettua useampi.

Koivun kasvatus teiden varsilla on Savolaisen kokemuksen mukaan onnistunut hyvin.

Moni metsänomistaja on vältellyt koivikoiden istuttamista suuren hirvituhoriskin vuoksi. Savolaisen mukaan koivun tienvarsi-istutukset auttaisivat tässäkin.

”Kun koivikko istutetaan viiden kilometrin päähän tiestä, se siellä syödään. Mutta hirvi häiriintyy liikenteestä eikä tule tienvarteen syömään.”

Koivikoiden kasvattaminen teiden varsilla voisi ehkäistä niiden hirvituhoja. Kuva: Sanne Katainen

Suuri nopeus ja huono näkemä ovat tärkeimmät riskitekijät eläinkolareissa, sanoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tarja Korhonen.

”Mitä pidemmälle näkee tien ulkopuolelle, sitä aikaisemmin ehtii reagoida ennen kuin hirvi pölähtää tielle. Seuraukset ovat paljon lievemmät kuin silloin, jos törmäys tapahtuu kovassa vauhdissa.”

Korhonen pitää Savolaisen ehdotusta tienvarsimetsien näkyvyyden parantamisesta teoriassa toimivana, mutta tien pitäjän valta ei ulotu tiealueen ulkopuolelle.

”Ainahan metsänomistaja on se, joka päättää metsistään. Luulen, että aika moni metsänomistaja olisi sitä vastaan, että tienvarsien metsistä alettaisiin määrätä.”

Manner-Suomessa kirjattiin Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 yhteensä 12 864 riistaonnettomuutta tieliikenteessä. Vajaa kuudesosa tapauksista sattui marraskuussa, joka on korkeimman riskin aikaa. Syksyn ohella riistakolareita ajetaan suhteellisen paljon myös touko-kesäkuussa.

Hirvikolareita sattui viime vuonna yhteensä 1 656, mikä oli 141 enemmän kuin edellisvuonna. Useimmin kolaroitiin valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kanssa.

Riski riistakolariin on suurin hämärän aikaan.