Karvapyydykset tuovat tietoa karhukannasta ja karhujen liikkumisesta valtioiden välillä − näin ne toimivat

Kaksi karhua rekisteröitiin kesän aikana sekä Norjassa että Suomessa. Kuva: Aku Ahlholm

Metsähallitus kertoo tiedotteessa, että pohjoista karhupopulaatiota on seurattu vuodesta 2007 lähtien karva- ja ulostenäytteiden geneettisellä analyysillä Paatsjoki–Inarin erämaa-alueella. Paatsjokilaaksoa ympäröivät erämaa-alueet ulottuvat kolmen valtakunnan alueelle.

Viime kesänä tehty näytteenkeruu paljasti, että tutkimusalueella löydetyistä 22 karhusta 12 oli havaittu jo aikaisempina vuosina. Kymmenen yksilöä oli uusia, aiemmin havaitsemattomia yksilöitä. Kaksi karhua rekisteröitiin kesän aikana sekä Norjassa että Suomessa.

Karvanäytteet kerätään piikkilangoin ympäröidyillä nyhtöasemilla, joihin karhut houkutellaan hajusyötillä. Syöttiä tutkimaan tulleesta karhusta jää karvanäyte piikkilankaan.

Karvojen DNA:sta karhut pystytään tunnistamaan yksilöllisesti, joten tutkimuksessa selviää syöteillä käyneiden karhujen todellinen yksilömäärä.

Karhukannan seurantaa vaikeuttaa pitkää talviunta nukkuvan karhun lumijälkien puuttuminen. Kannan arviointi on perustunut aiemmin yksittäisiin havaintoihin, riistakamerakuviin, haaskojen ja ulostenäytteiden seurantaan sekä metsästystulokseen.

Hajusyötin houkutteleman karhun karvoista jää näyte piikkilanka-aitaan.  Kuva: Sari Magga

”Karhuja tutkitaan joka neljäs vuosi, jotta saisimme ajantasaista tietoa Pasvik–Inari -alueella asuvan karhupopulaation yksilöiden minimimäärästä ja tietäisimme enemmän karhujen liikkeistä alueella sekä voisimme havainnoida muutoksia eri tutkimusvuosien välillä”, kertoo karhuseurannasta Metsähallituksen Luontopalveluissa vastannut Sari Magga. Suomen puolella näytteitä kerää Metsähallituksen Luontopalvelut.

Norjan ja Suomen välisellä tuhannen neliökilometrin tutkimusalueella asustaa viime kesän tutkimuksen mukaan 0,22 karhua jokaista kymmentä neliökilometriä kohden.

Karhuhavaintoja tehtiin edellisiä tutkimusvuosia vähemmän. Tähän saattoi vaikuttaa esimerkiksi hajusyötin heikkous.

Metsähallituksesta arvioidaan, että viimeiset tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisten vuosien tuloksien kanssa, koska tutkimusalue ei ole sama Venäjän jäätyä pois luonnonsuojeluyhteistyöstä. Vuodesta 2022 lähtien Pasvik–Inari -yhteistyötä on tehty vain Suomen ja Norjan kesken.