Myyräkuumetta ei kannata pelätä – harvinainen tauti, jonka moni sairastaa tietämättään
Myyräkuumeen voi saada arkisista askareista hengittäessään pölyä, johon myyrän jätöksien mukana on päätynyt Puumala-virusta. Kerran sairastanut ei saa myyräkuumetta enää toistamiseen.
Myyräkuume tarttuu myyrän eritteiden levittämän pölyn kautta. Kuva: Jaana KankaanpääTampereen yliopistollisen keskussairaalan nefrologi, myyräkuumeesta väitellyt lääketieteen tohtori, Paula Mantula kertoo, että myyräkuume sairastetaan useimmiten niin lievänä, ettei sairastunut edes tiedä sen olleen kyseinen tauti.
Tutkimusarvion mukaan on mahdollista, että jopa 13-20 prosenttia aikuisväestöstä on sairastanut myyräkuumeen. Luku on saatu tutkittaessa terveitä verenluovuttajia. Myyräkuumetapauksia todetaan enemmän Itä- kuin Länsi-Suomessa.
Myyräkuumeeseen ei voi sairastua kahdesti. Kaikki eivät myöskään sairastu, vaikka altistuisivat virukselle.
”En ole koskaan tavannut samaan aikaan myyräkuumetta sairastavia perheenjäseniä, tarttuvuus on siis yksilöllistä. Toisaalta on myös oireettomia infektioita jotka voivat paljastua jälkeenpäin vasta-ainetestin perusteella”, Mantula toteaa.
Myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus kuuluu jyrsijöiden levittämien hantavirusten heimoon, johon kuuluu kymmeniä eri viruksia.
Mantulan mukaan Suomessa ei tiettävästi ole muita ihmisillä tautia aiheuttavia hantaviruksia kuin Puumala-virus ja sen kantajaisäntä on metsämyyrä. Rotat levittävät samaan heimoon kuuluvaa Seoulin virusta kaikilla mantereilla.
Seoulin virusta ei ole vielä tavattu Suomessa. Sen aiheuttama tauti on oireiltaan lievempi kuin myyräkuume.
Tartunta on mahdollista myös ulkona, kun esimerkiksi purkaa lautapinoa ja pölyä leviää ilmaan.
Hantaviruksia vastaan suunnattua rokotetutkimusta on tehty maailmalla vuosia. Jos toimiva rokote keksitään, rokotteen kohderyhmä on epäselvä. Myöskään rokottamisen kustannushyödystä ei Mantulan mukaan ole varmuutta.
”Koko väestöä ei olisi järkevää rokottaa. On myös epäselvää montako pitäisi rokottaa, jotta yksi sairaalahoitojakso pystyttäisiin ehkäisemään”, Mantula toteaa.
Myyräkuumetta ei kannata pelätä. Varoa sitä voi, esimerkiksi siivoamalla märällä rätillä, ei harjalla pölyttäen. Hengityssuojaimen käyttö voi ehkäistä myyräkuumetta.
”Toisaalta sen voi saada vain käymällä halkoliiterissä. Sitä vastaan ei oikein voi taktikoida arkisissa askareissa. Voi toki varmistaa, etteivät metsämyyrät pääsisi asuinrakennuksiin, ja rakoja voi tilkitä”, Mantula toteaa.
Tartunta on mahdollista myös ulkona, kun esimerkiksi purkaa lautapinoa ja pölyä leviää ilmaan.
Olosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka kauan virus säilyy tartuntakykyisenä myyrän eritteissä. Toisaalta myyrä saattaa viihtyä samassa paikassa, jolloin eritteitä on siellä jatkuvasti.
Myyrät itse eivät sairasta tautia, vaan ne saattavat erittää Puumala-virusta oireettomina. Ne erittävät virusta koko elämänsä, kun ovat sen kerran saaneet.
Myyräkuumeen oireet alkavat yleensä kahden viikon kuluttua tartunnasta.
Mantulan tutkimusryhmän potilastutkimuksissa lääkäriin hakeudutaan yleensä kolmantena kuumepäivänä. Kaikki eivät joudu sairaalaan, ja osan arvoja seurataan kotoa käsin.
”Mitään virukseen tehoavaa hoitoa ei ole.” Paula Mantula
”Mitään virukseen tehoavaa hoitoa ei ole. Odotellaan ja tuetaan elintoimintoja, kunnes paraneminen alkaa”, Mantula toteaa.
Tutkimuksessa mukana olleiden sairaalapotilaiden keskimääräinen hoitoaika sairaalassa on ollut keskimäärin neljä päivää. Toipumisaika sen jälkeen vie usein muutaman viikon, tai jopa kuukauden.
Sairaalahoidossa oikea kipulääkitys ja nestehoidon optimoiminen on tärkeää. Munuaistoiminta saattaa myös hetkeksi lakata, jolloin sairastunutta ei saa nesteyttää liikaa.
”Vakavammissa tautitapauksissa, joissa munuaisoireet ovat selvät, saattaa paranemisvaiheessa tulla polyuriavaihe, jolloin virtsaa voi tulla päivittäin jopa 6-7 litraa. Terveempi saattaa pystyä juomaan riittävästi nestettä tilalle, mutta jos on heikommassa kunnossa, pitää potilasta nesteyttää”, Mantula kuvailee.
Hänen mukaansa Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa (TAYS) myyräkuumepotilaita on ollut viime vuosina hoidettavana aiempaa vähemmän.
”Harvoin meillä on edes kahta myyräkuumepotilasta samaan aikaan hoidettavana. Vuosittain TAYS:ssa hoidetaan yhteensä noin 30 myyräkuumepotilasta. Toisaalta niin vuodeosastohoitoa kuin -paikkojakin on vähennetty, ja jos tauti ja sen kulku on hyvin tunnistettu, osa pärjää hyvin kotihoidossa.”
Mantulan mukaan Puumala-virus on saattanut muuntua vuosien kuluessa, kuten muutkin virukset, mutta myyräkuumeen taudinkuva ei ole muuttunut.
”Kuumetta oli 39 astetta, ja se nousi ja laski ympäri vuorokauden parin viikon ajan.” Aki Viianmaa
Lappeenrantalaisen Aki Viianmaan myyräkuumeesta on jo 15 vuotta aikaa, mutta hän muistaa oireet hyvin.
”Kuumetta oli 39 astetta. Se nousi ja laski ympäri vuorokauden parin viikon ajan”, hän kertoo.
Viianmaa sairasti myyräkuumeen alkukesällä. Hän arvelee saaneensa sen siivotessaan puuliiteriä. Tauti todettiin työterveyslääkärin vastaanotolla verikokeesta.
”Toipuminen tapahtui nopeasti, vaikka tauti oli kova”, hän kertoo.
Myyräkuume
Suomessa todetaan vuosittain noin 1500 tartuntaa, määrä vaihtelee myyräpopulaation mukaan.
Tarttuu myyrän eritteillä kontaminoituneen pölyn kautta.
Tapauksia todetaan eniten Itä-Suomessa, vähiten Länsi-Suomessa.
Miehet sairastavat myyräkuumetta enemmän kuin naiset. Tupakointi lisää vakavan tautimuodon riskiä.
Oireina kuume, pahoinvointi, ruokahaluttomuus sekä usein yskä. Nuha tai muut hengitystieoireet eivät kuulu myyräkuumeeseen.
Kuolleisuus tautiin alle 0,1%.
Yleisempi maataloudessa työskentelevillä kuin muissa ammattiryhmissä.
Luokiteltu maanviljelijöiden ammattitaudiksi. Tautia seuranneesta ansionmenetyksestä ja sairauskuluista voi hakea korvausta.
Lähde: Lääketieteen tohtori Paula Mantula
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
