Suomi pärjää metsäpalojen kanssa monia muita maita paremmin − nämä syyt selittävät
Viime vuonna Suomessa kirjattiin lähes 1 000 metsäpaloa, mutta niissä palanut metsäala jäi alle 400 hehtaariin, kirjoittaa Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Karoliina Niemi. Suomessa metsäpalojen riskiin osataan varautua ja niitä pystytään siksi torjumaan hyvin ennalta.
Suomalaiset metsänhoitokäytännöt sekä tiheä metsäautotieverkosto pitävät osaltaan metsäpalot kurissa. Kuvituskuva. Kuva: Johanna KokkolaMetsäpalot ovat jälleen nousseet otsikoihin. Kanadassa on tänä vuonna palanut jo yli 3,5 miljoonaa hehtaaria metsää. Se on viisi kertaa enemmän kuin Kanadan vuotuinen hakkuupinta-ala. Espanjassa metsiä on palanut noin 100 000 ja Ranskassa 80 000 hehtaaria. Satoja tuhansia ihmisiä on evakuoitu, metsiä on menetetty ja ilmaan on päässyt miljoonia tonneja hiilidioksidia.
Uutiskuvat muistuttavat siitä, miten nopeasti tuli voi kuivassa ja tuulisessa maastossa muuttua paikallisesta vaarasta kansalliseksi kriisiksi.
Suomessakaan emme välty maastopaloilta, mutta ne jäävät usein pieniksi. Viime vuonna kirjattiin lähes 1 000 metsäpaloa, mutta lopulta palanut metsäala jäi alle 400 hehtaariin. Yksittäisen palon koko oli keskimäärin alle puoli hehtaaria.
Pohjoinen sijainti ei yksin selitä onnistumista, taustalla on monta tekijää.
Ilmatieteen laitoksen maastopalovaroitukset kertovat, milloin maasto on kuivaa ja avotulen teko kielletty.
Pelastustoimen metsäpalojen lentotähystys on tärkeä osa valvontaa erityisesti silloin, kun riski kasvaa. Tähystyslentoja lennetään tänä vuonna huhti–syyskuussa yli 20 reitillä. Viime vuonna lennoilla havaittiin lähes 80 paloa. Jokainen ajoissa havaittu palon alku voi tarkoittaa estettyä suurpaloa.
Myös suomalainen maisema ja hyvä metsien hoito auttavat. Järvet, joet ja metsäautotiet yhdessä kooltaan, puustoltaan, ikärakenteeltaan ja aluskasvillisuudeltaan vaihtelevien metsien kanssa hidastavat palojen etenemistä. Vesistöt auttavat lisäksi sammutuksessa, ja tiheä metsäautotieverkosto mahdollistaa nopean pääsyn palopaikalle.
Kun tähän yhdistetään pelastuslaitosten, rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien ja sopimuspalokuntien yhteistyö sekä vapaaehtoisten ja paikallisten asukkaiden halu auttaa, syntyy ketju, jonka vahvuus näkyy juuri kriittisellä hetkellä.
Ilmastonmuutos kuitenkin kasvattaa riskiä myös Suomessa. Kuumat ja kuivat jaksot lisäävät maaston syttymisherkkyyttä, ja siksi varautumista on jatkettava.
Satelliittihavainnointi ja drooniteknologia voivat tulevaisuudessa auttaa havaitsemaan palot entistä aikaisemmin ja ennustamaan niiden leviämistä. Suomalaiset ovat mukana muun muassa tutkimuksessa, jossa on selvitetty drooniparvien kykyä välittää reaaliaikaista tietoa palon etenemisestä. Tavoitteena on, että droonit pystyisivät valvomaan laajoja metsäalueita ja myös reagoimaan palotilanteisiin.
Metsäpalojen torjunta on lopulta meidän kaikkien yhteinen tehtävä, ja Suomen malli ansaitsee myönteisen huomion. Meillä yhdistyvät luotettava sää- ja varoitusjärjestelmä, käytännönläheinen pelastustoimi, vahva vapaaehtoistoiminta, hyvä infrastruktuuri ja uusi teknologia – sekä aktiivinen metsien hoito. Näistä mistään ei tule tinkiä jatkossakaan vaan jatkaa yhteisiä ponnisteluja metsäpalojen ehkäisemiseksi, havainnoimiseksi ja tehokkaaksi sammuttamiseksi.
Kolumnin kirjoittaja on Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja.Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
