Sitran Lehesvirta: Suomen metsäkeskustelu on ohipuhumista – "Kun jokamiehenoikeuden kautta on annettu pikkusormi, nyt halutaan koko käsi"

Metsäkeskustelussa eletään Sitran Timo Lehesvirran mukaan identiteettipolitiikan suurta aikaa. Kuva: Pasi Leino

Ilmaston ja hiilensidonnan korostaminen on politisoinut Suomen metsäkeskustelun. Samalla metsien muut tavoitteet, kuten luonnon monimuotoisuus, metsien muut tuotteet, vesiensuojelu, virkistyskäyttö ja maisema-arvot, ovat jääneet taka-alalle, harmittelee Sitrassa talousintegraatiotyötä tekevä Timo Lehesvirta.

"Tämä keskustelun kokonaisvaltaisuuden puute on kauhistuttava asia. Jos hiili määrittää käytännön ratkaisut, niin silloin ollaan väärällä tiellä. Alamme luonnon jäsentämisen sijaan jäsentää toisiamme tiettyyn viiteryhmään ja sitä tämmöisessä polarisoituneessa metsäkeskustelussa helposti tehdään", Lehesvirta sanoo tiedotteessa.

Metsäkeskustelu on ollut Lehesvirran mukaan pääosin ohipuhumista.

"Syyllisiähän tässä haetaan ja sormella osoittamisesta pitää päästä pois, oli sitten kohteena kuka tahansa. Me olemme väistämättä siinä tilanteessa, että meidän tulee löytää aika käytännönläheinen ja pragmaattinen lähestymistapa myöskin metsäympäristö- ja monimuotoisuuskysymyksiin."

Suomen metsistä valtaosa on yksityisomistuksessa, Lehesvirta muistuttaa.

"Kun keskustelussa herkästi puhutaan ”meidän metsistämme”, on hyvä muistaa, että Suomen jokamiehenoikeudet on valtavan hieno asia ja siitä kannattaa olla kiitollinen. Muualla maailmassa ei tämänkaltaisia metsän käytön jokamiehen oikeuksia ole."

Jokamiehenoikeus ei kuitenkaan oikeuta metsien näennäisomistajuuteen tai maisemaan.

"Kun meillä on jokamiehen oikeuden kautta annettu pikkusormi, nyt halutaan koko käsi", Lehesvirta toteaa.

Metsien uudistamismenetelmien eli avohakkuun ja jatkuvan kasvatuksen vastakkainasettelu on yksi metsäkeskustelun kipupisteistä.

Lehesvirran mielestä uudistamismenetelmiä tulisi monipuolistaa, mutta monimuotoisuuskysymystä ei sillä ratkaista.

"Avohakkuita arvostellaan esteettisin mittarein, eikä puun 70–80 vuoden kiertoajan pituuden pohjalta. Tässä on paljon valeuutisointia tarjolla. Visuaalisuuden ja mielikuvien merkityksen kasvu viestinnässä on erittäin merkittävä."

Metsien talouskäytön ja monimuotoisuustavoitteiden yhdistäminen on Lehesvirran mukaan mahdollista. Keinoja ovat muun muassa sekametsien suosiminen ja hyväksyttävien suojeluratkaisujen hakeminen.

"Nykyisessä suojelukeskustelussa korostuvat ratkaisut, missä luonto karsinoidaan ihmistoiminnan ulkopuolelle. Vaikka tarvitsemmekin suojelualueiden verkoston tähän maahan, monimuotoisuuden tila ja merkitys ratkaistaan pitkälti suojeluverkoston ulkopuolella."

Juttua korjattu 29.12. klo 12:37. Jutussa mainittiin virheellisesti lähteeksi Sitran tiedote, kun se oikeasti on Audiomedia Oy:n Metsämiesten Säätiölle tekemä haastattelu,

Lue myös:

MTK:n metsäjohtokunta kritisoi Ylen uutisointia ja peräänkuuluttaa ratkaisukeskeistä metsäkeskustelua – "Lööppijulkisuus ei kestä kriittistä tarkastelua"

Metsäkeskustelu on kuin moderni sammon ryöstö

Taalas: Metsäkeskustelu on Suomessa ylikuumentunut – "Pienten ja isojen asioiden sekoittumisesta syntyy paniikki"

Petturisyytökset EU:n metsä-äänestyksissä kirpaisivat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäistä: "Sanomisiani vääristeltiin ja höystettiin isänmaan petturuudella"