Metsä

Petturisyytökset EU:n metsä-äänestyksissä kirpaisivat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäistä: "Sanomisiani vääristeltiin ja höystettiin isänmaan petturuudella"

Kokoomusmeppi Sirpa Pietikäinen vetää metsäpolitiikassa vihreää linjaa. Hän on vakuuttunut, että tiukat päätökset koituvat Suomen eduksi.
Sanne Katainen
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen näkemys metsäasioista on usein ollut erilainen kuin Suomen "virallinen" kanta, kun asioista on äänestetty EU:ssa. ”On turhaa yrittää laittaa minulle urbaania citysuojelijan hattua, joka on nähnyt Espassa yhden puun", hän sanoo.

Suomessa on viime vuosina seurattu kasvavalla mielenkiinnolla metsiin liittyvää päätöksentekoa ja omien poliitikkojemme toimintaa Euroopan unionissa. Suomen huoli on usein tiivistynyt siihen, että EU haluaa lisää valtaa metsäasioista, mutta ei ymmärrä niiden erityisasemaa Suomen kaltaiselle metsäiselle maalle.

Euroopan parlamentin äänestyksissä mepeillä on yleensä tuttu linja: vihreät ja vasemmisto korostavat suojelua, muut puolueet puolustavat metsien talouskäyttöä.

Kokoomusmeppi Sirpa Pietikäisen sormi on sen sijaan liikkunut äänestysnapilla usein omilla linjoillaan.

Euroopan parlamentin äänestyskäyttäytymistä seuraavan Votewatch-järjestön muutama vuosi sitten julkaiseman selvityksen mukaan Pietikäinen on äänestänyt poikkeuksellisen usein oman keskusta­oikeistolaisen EPP-ryhmänsä yleiskantaa vastaan.

Moni on ihmetellyt Pietikäisen näkemyksiä, jotka eivät vastaa kokoomuksen metsäpoliittista linjaa. Puolueen maaseutupolitiikan verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Janne Sankelo kertoo saaneensa kunnian toimia puolueen virallisena selittäjänä, kun yksittäiset kokoomuslaiset esittävät villejä irtiottoja maa- ja metsätalousasioissa.

”Kokoomuksen kanta on, että Suomessa on harjoitettu hyvin vastuullista metsätaloutta ja sen ansiosta metsät kasvavat paremmin kuin koskaan”, hän kertaa. ”Ja sitten meillä on yksittäisiä poliitikkoja, joilla on poikkeavia kannanottoja asiaan.”

Jos kyse olisi kansanedustajasta, ryhmäkuri olisi tiukempi – etenkin jos puolue on hallituksessa. ”Euroopan parlamenttiin Suomen kokoomuksen on lähtökohtaisesti hankala antaa tallimääräyksiä. Sanktiomenetelmiä ei oikein ole. Mutta mepit tietävät kyllä, mikä kokoomuksen linja kansallisella tasolla on.”

Pietikäinen tietää olevansa linjaustensa kanssa omillaan. Rankkaa palautettakin on vuosien varrella tullut; nimenomaan metsälinjauksista.

Hän muistelee reilun kolmen vuoden takaista, maankäytön ja metsätalouden ilmastopäästöihin liittynyttä lulucf-laskelmaa, joka uhkasi keikauttaa Suomen metsät hakkuiden kasvaessa nielujen sijaan päästölähteeksi.

Ilmastonmuutos sai hänet äänestämään hiilinielukysymyksessä hallituksen – ja parlamentin suomalaisen metsärintaman – kantaa vastaan.

”Parlamentti avasi jäsenmaille mahdollisuuden määritellä mielivaltaisemmin hakkumääriään. Joustot eivät ole ilmastosopimusten kannalta hyväksi”, Pietikäinen perusteli äänestyksen jälkeen.

Hänen äänestyskäytöstään tulkittiin jopa isänmaan petturuudeksi.

”Olen harvoin saanut niin paljon suoraa sontaa ja nimittelyä. Sanomisiani vääristeltiin ja höystettiin isänmaan petturuudella. Kyllä sotaveteraanin tyttären sydäntä kylmäsi. Kyseessä oli suurimpia itseeni kohdistuvia valeuutiskampanjoita.”

Pietikäinen itse kokee kokoomuksen edelleen kodikseen, vaikka arvioikin olevansa ympäristö- ja ilmastokysymyksissä askeleen muita kollegoitaan edellä. Alusta alkaen Pietikäiselle on ollut politiikassa tärkeää vaikuttaa eläinten hyvinvointiasioihin ja luonnonsuojeluun. Vaikka Pietikäisen arvot ovat vihreät, ratkaisukeinoista hän on vihreiden kanssa usein eri mieltä.

”Monta kertaa vihreiden kanssa jaetaan ymmärrys helpommin haasteesta, mutta kun mennään keinoihin, en ole aina samaa mieltä. Minun keinoni on, että käytetään markkinaperusteisia työkaluja.”

Eikä puoluetoveri Sankelokaan ole Pietikäistä ulos häätämässä, vaikka joutuukin tämän kannanottoja kommentoimaan. ”Yksittäisessä asiassa voi olla eri kanta. Ihmisten kirjo on meillä niin suuri, että katto on välillä korkealla ja seinät leveällä.”

Sankelon mielestä Pietikäinen edustaa epäilemättä näkemyksiä, joilla on kannatusta. Puolueessa on muitakin ympäristöasioita kärkevästi ajavia edustajia – esimerkiksi entinen kansanedustaja ja ministeri Pertti Salolainen. ”On tietenkin tärkeää, että kokoomuksella on poliitikkoja, jotka nostavat ympäristöasioita omasta kulmastaan”, Sankelo muotoilee.

Sitä Sirpa Pietikäinen on lähes 40 vuotta kestäneen poliitikon uransa aikana tehnyt. Hän pitää myös itse ilmasto- ja ympäristöasioita tärkeimpinä saavutuksinaan. Pietikäinen on saanut useita tunnustuksia esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin ja luonnonsuojelun edistämisestä.

Luonnonsuojelunkin saralla Pietikäinen on vuosien varrella ollut varsin erimielinen oman puolueensa linjaan verrattuna. Kun Sanni Grahn-Laasonen (kok.) nousi syksyllä 2014 Ville Niinistön (vihr.) tilalle ympäristöministeriksi ja lykkäsi ensi töikseen soidensuojeluohjelmaa sekä edellytti maanomistajille vapaaehtoista lähestymistapaa suojeluun, Grahn-Laasonen joutui Pietikäisen hampaisiin.

”Luonnonsuojelussa ääriliberalistinen puhdas hyväntahtoinen vapaaehtoisuus toimii yhtä hyvin kuin ajatus liikenteestä ilman pakottavia sääntöjä”, Pietikäinen kirjoitti tuolloin blogissaan.

Marja Seppänen-Helin
Sirpa Pietikäinen toimi ympäristöministerinä Esko Ahon (kesk.) hallituksessa 1991–1995. Oikealla puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r.).

Mikä Pietikäisen metsälinja sitten on? Mikä on isänmaalle eduksi? Ei ainakaan metsänomistajien säikytteleminen EU-möröllä, hän sanoo. Pietikäisen mielestä keskustelu metsistä on taantunut viime vuosina. Suomi haluaa ylenkatsoa ja opettaa muita, miten metsiä hoidetaan.

”Aiemmin nähtiin, että metsät ovat suomalainen vientituote, ja myös metsien monimuotoisuus oli vahvasti mukana. Nyt meille on tullut asenne, että EU on lohikäärme ja kansallinen etu on heikko neito, jota ritari puolustaa.”

Metsäkeskustelu kiihtyi viime vuonna, kun Euroopan komissio ehdotti biodiversiteettistrategiassaan, että maa- ja merialueiden suojelua on nostettava 30 prosenttiin 2030 mennessä. Parlamentissa väittely keskittyi siihen, pitäisikö metsiä katsoa ennemmin suojelun kuin talouskäytön vinkkelistä.

Pietikäisen näkökulma metsien suojeluun on globaali, ja hän korostaa niiden roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa, eikä parannuksia tehdä ilman rajoituksia. Ja parannuksia on tehtävä siellä, missä se on mahdollista eli metsien kohdalla Suomessa ja Ruotsissa. Tarvitaan sekä päästöjen vähennyksiä että nielujen lisäyksiä, hän sanoo.

”Metsistä tulee hirveän helposti Pekka ja Susi -tarina, johon on helppo tarttua: 'Meidän pitää estää biodiversiteettistrategia metsissä.' Missä sitä sitten noudatetaan, jos ei metsissä? Meidän keskustelumme on kuin Puola ja kivihiili: järki pois ja menoksi. En minä ole monimuotoisuuskriisiä keksinyt, se on fakta.”

Suomalainen metsätalous on Pietikäisen mukaan usein kestävää, muttei aina. Yhden puulajin tasaikäisiin metsiköihin hän haluaisi muutoksen.

”Ilmastokompensaatiorahoilla voitaisiin ostaa vaikka säätiöiden kautta vanhojen metsien kohteita suojeluun. Tai hankkia raiskioita eli päätehakkuita, turvemaita ja metsitettyjä soita ja rauhoittaa ne sadaksi vuodeksi. Me saisimme eri-ikäistä metsää kohtuullisen edullisesti”, hän maalailee.

Kun EU taas uusii ilmastolainsäädäntöään, Pietikäisen mielestä ei pitäisi erehtyä alimitoittamaan tavoitteita. Hän haluaa puhua mahdollisuuksista eikä uhkista.

”Miksei puhuta positiivista puolista kuten uudelleenmetsityksestä tai siitä, miten metsänomistajalle saadaan kompensoitua, jos hänen metsästään tulee biodiversiteettimetsä?”

Sanne Katainen
Sirpa Pietikäinen asuu pian 97 vuotta täyttävän muistisairaan äitinsä kanssa Hämeenlinnassa. Hänet kuvattiin Aulangolla.

Sirpa Pietikäinen

  • Syntynyt 1959 Parikkalassa.
  • Kansanedustaja 1983–2003.
  • Ympäristöministeri Esko Ahon hallituksessa 1991–1995.
  • Kokoomuksen varapuheenjohtaja 1989–1995.
  • Jäi ensimmäiselle varasijalle Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2004. Nousi mepiksi vuonna 2008 Alexander Stubbin siirtyessä ulkoasiainministeriksi.
  • Valittiin jatkokaudelle Euroopan parlamenttiin vuosien 2009, 2014 ja 2019 vaaleissa.
  • Useita luottamustehtäviä. Muun muassa Koneen hallituksen, Fortumin neuvottelukunnan ja WWF Suomen hallintoneuvoston jäsen sekä Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja.
  • Puoliso Tapio Määttä on ympäristöoikeuden professori ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtaja.

Lue myös:

Näin suomalaiset europarlamentaarikot äänestivät tärkeästä metsäpäätöksestä: vihreät ja perussuomalaiset ajoivat omia esityksiään Sarvamaan pohjaesityksen tilalle

Sirpa Pietikäinen: Suomen kesähakkuut rikkovat EU-oikeutta

Sirpa Pietikäinen vaatii pakkokeinoja soidensuojeluun

Lukijalta: Suomen mepit voisivat ottaa mallia Ruotsin vihreiltä – he äänestivät hiilinielukompromissin puolesta

Sirpa Pietikäinen: Vahva nainen leimataan hankalaksi akaksi – sata vuotta täyttävän kokoomuksen kaikki puheenjohtajat ovat olleet miehiä

Pietikäinen: Maataloustuet viljelijöille, jotka ovat valmiita askeleen pidemmälle kuin on pakko

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Poliisi lopetti suden Kankaanpäässä tiistaina – pyöri toistuvasti tuotantoeläintilan pihapiirissä

Video: Susi hätyyttää hieholaumaa laitumella – "Ei pidä kuvitella, että syötämme eläimiä tarkoituksella susille"

Metsästäjäliitto: Sudenmetsästyksen voitava jatkua maaliskuun loppuun – "Lisääntymisaikaa ei ole tarpeen erityisesti huomioida"

Komissiolle ei saa antaa yhtään siimaa