Hakkuiden tehostaminen rasvaisi yhteiskunnan rattaita miljardeilla euroilla

Taloustutkimuksen mukaan metsien nykyinen hakkuumäärä tuottaa kansantaloudelle yli yhdeksän miljardin euron tulot vuosittain vuoteen 2030 mennessä. Kuva: Jarmo Palokallio

Hakkuiden lisääminen kasvattaisi yhteiskunnan rahapottia miljardeilla ja toisi samalla työpaikkoja. Vastaavasti hakkuita rajoittamalla talouteen syntyy miljardien lovi, ilmenee Taloustutkimuksen selvityksestä.

Selvitys kertoo, mitä hakkuiden rajoittaminen 2010-luvun alun tasolle tarkoittaisi käytännössä. Esimerkiksi metsäalan kone-, kuljetus- ja metsäpalveluyritysten liikevaihdosta se söisi noin 1,15 miljardia euroa vuodessa. Työpaikkoja häviäisi 4 700.

Kun otetaan tarkasteluun koko metsäteollisuuden arvoketju, vaikutus julkiseen talouteen hakkuiden rajoittamisvaihtoehdossa olisi noin miljardi euroa vuodessa.

"Julkinen talous saisi hakkuiden rajoittamisesta valtavan kolhun, noin miljardin euron menetykset. Lisäksi työttömyysvaikutukset kohdistuisivat pahiten alueille, joilla vaihtoehtoisia työpaikkoja on niukasti tarjolla. Se kurittaisi etenkin maaseutua ja Sisä-Suomen maakuntia", sanoo Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.

Taloustutkimus lähestyi asia kolmen erilaisen hakkuumäärän pohjalta. Hiilinieluskenaariossa vuotuiset hakkuumäärät olivat noin 80 miljoonaa kuutiota vuonna 2025 ja myös 2030.

Taloudellisesti suurimmassa kestävästi ylläpidettävissä olevassa skenaariossa eli kasvuskenaariossa vuotuinen hakkuumäärä nousi 90 miljoonaan kuutioon vuonna 2030.

Kolmannessa eli näivettymisskenaariossa hakkuumäärä laski vuoden 2010 tasolle, eli 58 miljoonaan kuutioon.

Hiilinieluskenaarioon perustuvat puunmyyntitulot ovat 2,4 miljardia euroa vuodessa vuonna 2030. Koko metsäsektorin palkkasumma on tuolloin 5,8 miljardia euroa vuodessa ja julkisen sektorin vero- ja maksutulot 3,6 miljardia euroa.

Kasvuskenaariossa puunmyyntitulot ovat 2,9 miljardia euroa eli 500 miljoonaa euroa vuodessa suuremmat kuin hiilinieluskenaariossa. Palkkasumma on 1,2 miljardia euroa suurempi ja julkisen sektorin tulot 800 miljoonaa euroa suuremmat kuin hiilinieluskenaariossa.

"Verrattaessa hiilinieluskenaariota eli suunnilleen nykyistä toimintauraa näivettymisvaihtoehtoon, näemme hakkuiden merkittävän rajoittamisen seuraukset", toteaa Jaakkola.

Näivettymisskenaariossa puunmyyntitulot ovat 700 miljoonaa euroa vuodessa pienemmät kuin hiilinieluskenaariossa. Palkkasumma putoaa 1,7 miljardia euroa ja julkisen sektorin tulot ovat miljardi euroa pienemmät kuin hiilinieluskenaariossa.

Kymmenessä vuodessa lasku olisi kymmenen miljardia. Koko metsäalan yritysten liikevaihto laskisi 1,15 miljardia euroa.

Suurempi hakkuumäärä loisi jopa 16 000 uutta työpaikkaa. Näivettymisskenaario puolestaan söisi saman verran työpaikkoja. Työpaikkoja menetettäisiin etenkin kaupunkiseutujen ulkopuolisilla alueilla tuhansia.

"Nämä seuraukset on otettava vakavasti mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon", Jaakkola esittää.

Metsäalan asiantuntijat Meto ry on samoilla linjoilla.

"Kyse on tuhansista työpaikoista ja miljardiluokan investoinneista. Vaarana on, että ammumme itseämme puujalkaan", toteaa Meton puheenjohtaja Tuomo Turunen.

Taloustutkimuksen selvityksen tilasivat Koneyrittäjät, Metsäalan Kuljetusyrittäjät, Metsähallitus Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus, OTSO Metsäpalvelut Oy, Meto Metsäalan Yrittäjät ja Teollisuusliitto.

Lue myös:

Ilmastopaneeli: Hiilinielua kasvatettava reippaasti, mikä vaatii hakkuiden hillintää ja rajoituksia turvemailla – "Yhden puukuution arvo Suomen taloudelle on 230 euroa", kommentoi MTK:n Marttila

Luke: Puuta voidaan hakata enimmillään 80,5 miljoonaa kuutiota vuodessa