Lämpöyrittäjä: Ihmiset unohtuvat poliittisessa keskustelussa – "Lämmittäminen on perustarpeiden tyydyttämistä. Ei meidän pidä kokea siitä häpeää"

Pian kymmenen vuotta lämpöyrittäjänä toiminut Mikko Keisala toivoo, että alan koulutusta ja brändityötä lisättäisiin. "Kansantalouden kannalta on vahingollista, jos Suomen resursseja ei käytetä järkevästi." Kuva: Kimmo Haimi

"Asumme pohjoisessa maassa. Ei meidän pidä kokea häpeää siitä, että haluamme lämpöä", vetoaaVihdin Energian lämpöyrittäjä Mikko Keisala.

Vuonna 2011 perustetulla yrityksellä on kolme kotimaisella hakkeella pyörivää lämpölaitosta.

"Lämmittäminen on perustarpeiden tyydyttämistä. Poliittinen keskustelu tuntuu menevän ihan eri sfääreihin, joissa ihmiset unohtuvat."

Keisalan mielestä energiakeskustelussa tunteet ja mielikuvat ohjaavat liikaa päätöksentekoa.

"Hake, turve ja öljykin ovat kaikki loistavaa säätöenergiaa. Puun hienous on siinä, että se toimii myös pakkasella", Keisala painottaa.

Automaattinuohous toimii Mikko Keisalan mukaan hyvin ja pitää hyötysuhteen kunnossa. Kuva: Kimmo Haimi

Metsäteollisuuden sivutuotteista tehtävä hake tuodaan Vihdin Energian lämpölaitoksille Hyvinkäältä.

Noin 80 prosenttia hakkeesta on peräisin käytöstä poistetuista puisista kaapelikeloista ja trukkilavoista.

Yrityksen suurin kahden megawatin (MW) ja kahden kattilan laitos tuottaa lämpöä Vihdin lukiolle ja uimahallille. Talvisin molemmat kattilat ovat käytössä, kesäisin vain toinen.

"Suomen äärimmäiset olosuhteet ovat haastavat. Talvella lämpöenergian kulutus voi olla 15-kertainen kesään verrattuna", Keisala havainnollistaa.

Kunnan lisäksi Vihdin Energia tuottaa kaukolämpöä betoniteollisuudelle kahdella 1,5 MW:n laitoksella Nurmijärvellä ja Nummelassa Vihdissä.

Kolme laitosta kuluttaa yhdessä noin 17 000 kuutiometriä puuta vuodessa. Se vastaa 120 rekkakuormallista haketta.

"Vuodessa myymme 12 000 megawattituntia energiaa, mikä korvaa 1,5 miljoonaa litraa öljyä", Keisala laskee.

Öljyä yritys polttaa vain tiukkoina aikoina, kuten kovilla pakkasilla tai huollon yhteydessä.

Toni Wallenius purki hakekuormaa toissa viikolla Vihdissä. Kuva: Kimmo Haimi

Öljylämmityksestä luopumisen kannustimena ovat useimmiten ympäristösyyt. Vaihto voi kannattaa myös taloudellisesti.

"Vaikka öljyn hinta vaihtelee, tuo hakkeeseen vaihto säästöä karkeasti noin 20 prosenttia", Keisala arvioi.

Pienen kokoluokan hakelämpölaitos sopii hänen mukaansa parhaiten kuntien ja teollisuuden isoihin kiinteistöihin. Pienempiin kohteisiin hän suosittelee pellettejä tai maalämpöä.

"Optimitilanteessa lämpölaitos rakennetaan ison kiinteistön viereen jo olemassa olevan lämpöverkon lähelle. Teollisuusalueelle pitää sen sijaan usein rakentaa oma lämpöverkko."

Pullonkaulana lämpölaitoksen perustamisessa on yleensä tilanpuute.

Myös tunteet nousevat Keisalan mukaan helposti pintaan energia-asioissa. Hakkeen kohdella yleinen huoli on, aiheutuuko lämpölaitoksesta jatkuva rekkaralli.

"Parin megawatin laitokselle tulee kuorma keskimäärin kerran kahdessa viikossa, joten mistään rallista ei ole kyse", Keisala vakuuttaa. Talvella hakekuormia tulee toki useammin kuin kesällä.

Yritys palvelee avaimet käteen -periaatteella. "Asiakas tietää minne soittaa, jos homma ei toimi."

Kaukolämmöstä asiakas maksaa perusmaksun ja lisäksi kulutusmaksun energiankulutuksen mukaan.

"Kunnat ja yritykset onneksi ymmärtävät, että perusmaksujen osuus lämmön hinnasta on pienillä toimijoilla suurempi", hän kiittelee.

Tutustu Vihdin lukiota ja uimahallia lämmittävään laitokseen tarkemmin TTS Työtehoseuran Uusiutuvista energiaa -hankkeen videolla.

Ajatus lämpöyrittäjyydestä alkoi kyteä Keisalan mielessä jo 2000-luvun alussa, kun kotitilalla Lapulla siirryttiin hakelämmitykseen.

"Oikea mittakaava löytyi yksityismetsätalouden kenttäkurssilta vuonna 2003", hän muistelee.

Lopullisen kimmokkeen yrityksen perustamiselle hän sai vuonna 2010 lämpöyrittäjäkurssilla Huittisissa.

Jotta lämpöyrittäjyydestä saataisiin kaikki irti kuntien ja maaseudun elinvoiman kasvattajana, tulisi sekä koulutusta että alan brändityötä lisätä.

"Harva tietää, mistä tässä on kyse", Keisala toteaa.

Lue myös:

Hakeyrittäjän toive voimaloille: ”Kotimaiseen hakkeeseen pitää olla valmis sitoutumaan puolta vuotta pitemmäksi ajaksi” – Suomeen virtaa tuontihaketta turpeen korvaajaksi

Lämpölaitosyrittäjä: Tukit hakkuriin, jos hakkeen hinta vielä nousee – "Turpeen korvaajaksi tarvitaan järeää haketta"