Video: "Lohdutuslahna" lepyttelee kalasääskiä, joiden pesässä Vesa Hyyryläinen vierailee – kaikkiaan hän on rengastanut 1 200 kalasääskeä

Vesa Hyyryläinen on rengastanut 1 200 kalasääskeä. Kuva: Hannu Huttu

Laskeudumme synkän kuusikon halki viettävää rinnettä. Määränpäänämme on erämaajärven rannalla odottava kalasääsken pesä.

Puolivälissä matkaa kuuluu kimakkaa naukumista. Tämä ääni ei kuulu kalasääskelle. Kuusimetsän kanahaukan lentopoikaset ne siellä huutavat nälkäänsä.

Sääksiä aikaisemmin pesivän kanahaukan pesä on jo tyhjillään rinteessä olevassa petäjässä.

Kolmesataa metriä ennen järveä saavumme rämeelle. Silloin kuuluu ilmasta sääksen vaimea varoitushuuto ”pjyp pjyp pjyp”. Naaras kaartelee pesän yläpuolella.

Pesäpuun juurella Vesa Hyyryläinen pukee tottuneesti kiipeilyvarusteet ja lähtee kipuamaan kohti petäjän latvassa olevaa pesää. Heljä Pylvänäinen jää maahan kirjuriksi.

Pesästä löytyy yksi naaraspoikanen, jonka Hyyryläinen rengastaa, punnitsee, mittaa siiven pituuden ja ilmoittaa tiedot Pylvänäiselle, joka kirjaa ne ylös. Hyyryläinen kuvaa myös jokaisen poikasen. Hänellä on pesälle myös tuliainen: ”lohdutuslahna”.

”Tuon pesälle aina kalan, jos sattuu käymään niin, että koiras on tuomassa ruokaa juuri rengastushetkellä eikä pääse tuomaan sitä poikasille” Hyyryläinen sanoo.

Tälle pesälle koiras tulee kala kynsissä kun teemme lähtöä.

Kalasääsken siipi mitataan rengastuksen yhteydessä. Kuva: Hannu Huttu

Poikaselle asennetaan kaksi rengasta. Oikeaan jalkaan tulee alumiinista valmistettu rengas ja vasempaan muovinen, joka on isoilla kirjaimilla merkitty.

Väri vaihtelee maittain. Suomessa se on keltainen. Värirenkaasta kirjaimet voi erottaa kaukoputkella tai valokuvasta. Värirenkaita on asennettu vuodesta 2011 Luonnontieteellisen museon erityisluvalla. Kainuussa värirengastettuja yksilöitä on noin tuhat.

”Se on tuottanut enenevässä määrin havaintoja” Hyyryläinen tuumaa.

Myös pesälle palaavalla koiraalla on jalassaan värirengas. Kirjainsarja paljastaa linnun Hyyryläisen vuonna 2017 rengastamaksi. Se on rengastettu poikasena kolmenkymmenen kilometrin päässä sijaitsevalla pesällä.

”Vaikuttaa siltä, että koiraat jäävät asumaan lähelle synnyinseutuaan ja naaraat menevät kauemmas pesimään” Hyyryläinen kertoo.

Hyyryläisellä on ”lohdutuslahna” sen varalta, että koirassääksi ei pääse tuomaan poikasille ruokaa rengastuksen aikana. Kuva: Hannu Huttu

Kainuun kalasääskille on asennettu myös satelliittilähettimiä vuodesta 2011 lähtien, kaikkiaan 17 kappaletta. Lähettimiä on asennettu tällä hetkellä pääasiassa aikuisille koiraille.

”Sääksen elämähän menee niin, että naaras on pesällä käytännössä huhtikuun puolesta välistä heinäkuun loppuun. Koiras taas liikkuu aktiivisesti ruoanhakumatkoilla”, Hyyryläinen toteaa.

Pisin havainto saalistusmatkasta on kolmekymmentä kilometriä pesältä jopa kaksi kertaa päivässä. Kalalajeista Suomussalmen karuista vesistä tärkeimpiä ovat ahven ja hauki. Etelämpänä rehevissä järvissä lahna nousee pääsaaliiksi.

Vesa Hyyryläinen on Sääksisäätiön varapuheenjohtaja ja elämänkumppani Heljä Pylvänäinen työvaliokunnassa. Kuva: Hannu Huttu

Vesa Hyyryläisen tarkistettavat pesät sijoittuvat koko Kainuun alueelle. Lisäksi muutama pesä on Pohjois-Savon ja Taivalkosken puolella. Viime vuonna Hyyryläinen rengasti noin sata poikasta.

Tänä vuonna poikastuotto on ollut hieman parempi. Rengastettavia poikasia on ollut noin 2,5 pesää kohti. Pelkästään Suomussalmen kunnan alueella on noin 50 tarkastettavaa pesää. Koko Kainuussa tunnetaan noin 150 kalasääksen reviiriä. Karkeasti noin kahdessa kolmesta reviiristä on pesintä.

Kaikkiaan Hyyryläinen on rengastanut 1 200 kalasääskeä. Hän aloitti sääksen rengastuksen vasta vuonna 2008. Kiirettä on siis hänellä loppukesästä pitänyt.

Työ sääksien parissa ei jää pelkästään rengastukseen. Hyyryläinen ja Pylvänäinen ovat rakentaneet yli sata tekopesää kymmenen vuoden aikana. Pesät rakennetaan vanhoille reviireille, joista pesä on pudonnut tai pesäpuu on katkennut.

Tästä pääset katsomaan kamerakuvaa kalasääsken Paltamon pesältä.

Tästä voit käydä katsomassa satelliittisääksien muuttoreittejä.