Metsästäjäliitto: Luonnonvarakeskuksen viime vuosina esittämä susikannan kehitys on epäuskottavaa

Susireviirien määrä on Luken arvion mukaan pysynyt samalla tasolla kuin viime vuonna. Susilaumoja on hieman edellisvuotta enemmän, mutta pareja vähemmän. Kuva: Markku Vuorikari

Susikanta kasvoi vuodesta 2020 vuoteen 2021 kolmanneksella eli noin 230 sudesta 300 suteen, eikä kasvua ole sittemmin tapahtunut.

Metsästäjäliiton tiedotteessa kerrotaan, että tutkimusten mukaan susikanta voi vuosittain kasvaa ilman metsästystä hyvissä olosuhteissa jopa 30 prosenttia. Liiton mukaan myös arkipäivän havainnot viime vuosien ajalta kertovat susikannan vahvistumisesta.

Metsästäjiltä havaintoja saadaan uusilta alueilta samalla kun vakiintuneilla reviirialueilla esimerkiksi susien pihakäynnit ovat arkipäivää.

Talvella 2020–2021 metsästäjät lisäsivät havaintoaktiivisuutta ja DNA-näytekeruuta. Tuolloin sudeksi tunnistettuja näytteitä saatiin kerätyksi liki 80 prosenttia enemmän kuin edellisenä talvena.

Aktiivinen näytteiden keruu ja susihavainnointi johti siihen, että vuoden 2021 kanta-arviossa vastoin Luken aiempaa ennustetta susien määrä kasvoi lähes kolmanneksella. Sen jälkeen tilanne on ollut muuttumaton.

”Paikalliset havainnot ilmentävät kanta-arviota kohtaan tunnettua epäluottamusta. Esimerkiksi Salon seudulla on tältä keväältä havainnot kolmesta pentuelaumasta ja lisäksi yhdestä parireviiristä. Näiden neljän reviirin sijasta kanta-arviossa on merkitty alueelle yksi reviiri. Toinen esimerkki on Pohjois-Karjalasta, jossa Tohmajärven seudulla kanta-arvioon on merkitty kaksi rajalaumaa. Paikallisten havaintojen mukaan alueella on niiden lisäksi kokonaan Suomen puolella kaksi muuta laumaa, joita kanta-arviossa ei näy”, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola kuvailee.

Metsästäjäliitto kritisoi myös sitä, että susikannan vuodensisäinen vaihtelu tulisi kertoa tarkemmin viestittäessä susikannan suuruudesta. Luken kanta-arviossa esittämän ennustemallin mukaan vuoden 2024 toukokuun lopussa, kun uudet pentueet syntyivät, susien määrä on ollut 395–560 yksilöä 90 prosentin todennäköisyydellä.

Myös ilveksen kanta-arviossa aiemmin keväällä ilveskannan arvioitiin olevan muuttumaton, vaikka ilvestä ei metsästetty. Ilveksen kanta-arviossa todettiin havaintoaktiivisuuden heikentyneen niin paljon, että arvio jäi vajavaiseksi.

Metsästäjäliitto vaatii, että susien DNA-näytekeruun kattavuutta on pystyttävä parantamaan. Lisäämällä kohdennetusti DNA-näytteiden keruuta ja näytemäärää voitaisiin varmistaa, onko reviirillä pari tai pentuelauma.

DNA-keräys on keskeisessä osassa myös koirasusien määrittämisessä. DNA-analyysit osoittavat, että koirasusia löytyi kaudella 2023–2024 Suomesta jopa aina länsirannikolta saakka, mikä on vakava osoitus kyseisen haitallisen vieraslajin merkittävästä leviämiskyvystä.

Metsästäjäliitto on esittänyt, että DNA-näytteistä tulisi maksaa näytteiden kerääjille 75–100 euron näytekorvaus kattamaan keruutyön kustannuksia, muun muassa merkittäviä polttoainekuluja.

Metsästäjäliitto uskoo, että kannustinkorvauksella motivoitu näytteiden kerääminen todennäköisesti toisi kanta-arvion piiriin lisää susipareja ja pentuelaumoja.