Lukijalta: Liikenteen verotuotot voidaan paikata kotimaanmatkailua ja keskustojen elinvoimaa heikentämättä
Kilometriverojärjestelmä olisi kotimaanmatkailun kannalta hyvin vahingollista, kirjoittaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut Maran lakiasiainjohtaja Kai Massa. ”Kilometrivero nostaisi kotimaassa liikkumisen kustannuksia, jolloin kotimaanmatkailu korvaantuisi ulkomaanmatkailulla.”
Sähköistyminen pienentää lähivuosina tuntuvasti liikenteen verotuottoja. Kuvituskuva. Kuva: Elias PiilolaLiikenteen sähköistyminen ja polttoaineen kulutuksen laskeminen vähentävät tulevina vuosina liikenteen verotuloja voimakkaasti. On selvää, että valtiontalouden sopeutustarve pakottaa tulevan hallituksen etsimään keinoja myös liikenteen verojen muuttamiseen.
Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksessa (2.9.2026) esitettiin lääkkeeksi kilometriveroa tai ruuhkamaksuja.
Kilometriverojärjestelmä olisi kotimaanmatkailun kannalta hyvin vahingollista.
Suomi on harvaan asuttu ja pitkien etäisyyksien maa. Suurin osa kotimaanmatkoista tehdään nyt ja tulevaisuudessakin omalla autolla. Kilometrivero nostaisi kotimaassa liikkumisen kustannuksia, jolloin kotimaanmatkailu korvaantuisi ulkomaanmatkailulla. Kotimainen palvelukysyntä ja työllisyys sekä valtion verotulot vähenisivät. Kotimaan matkailu hyödyttää matkailuyritysten lisäksi laajasti muun muassa maatalouden, elintarviketeollisuuden ja kaupan alan yrityksiä.
Kilometriverojärjestelmä olisi kotimaanmatkailun kannalta hyvin vahingollista.
Kilometriverojärjestelmän käyttöönotto ja operointikustannukset olisivat kalliita. Uusi vero lisäisi liikenteen verorasitusta entisestään. Veroa olisi myös erittäin helppo korottaa, kun järjestelmä on kerran luotu.
Kilometriverosta tulisi liikenteen uusi rahastusautomaatti, jota käytettäisiin yhteiskunnan rahoittamiseen laajasti, ei vain liikenteen verojen aleneman korvaamiseen.
Pääkirjoituksessa esitetään vaihtoehdoksi myös ruuhkamaksuja kasvukeskuksiin, koska kilometrivero ilman asuinpaikan huomioimista koettaisiin maaseudulla epäoikeudenmukaiseksi.
Ruuhkamaksut heikentäisivät kaupunkikeskustojen elinvoimaa. Ruuhkamaksut siirtäisivät työpaikkoja ja työn tekemistä pois kaupunkien keskustoista, mikä johtaisi myös alueen kuluttajakysynnän laskuun.
Henkilöautolla tehdyt kauppa- ja asiointikäynnit siirtyisivät yhä enemmän kaupunkien keskustoista alueille, joita ruuhkamaksut eivät koskisi. Näin on käynyt ilman ruuhkamaksujakin niissä kaupungeissa, joissa on muualla kuin keskustassa vetovoimainen kauppakeskus. Samalla kaupungin keskustat ovat näivettyneet.
Kasvukeskuksiin kohdistuvat ruuhkamaksut olisivat uusi tulonsiirto julkiselle sektorille, mikä vähentäisi yksityisen sektorin palvelujen käyttöä ja työllisyyttä.
Kilometrivero tai ruuhkamaksut eivät ole oikea ratkaisu paikata liikenteen hupenevia verotuottoja.
Kustannustehokkain ja fiskaalisesti helpoin keino kerätä liikenteeltä enemmän veroja on korottaa vuotuista ajoneuvoveroa. Se on myös kotimaanmatkailun ja monien muidenkin palvelualojen kuin matkailualan kannalta neutraali vero, koska sen määrään ei vaikuta, kuinka usein esimerkiksi kesämökille tai matkailukohteeseen ajetaan. Se myös kohtelee tasapuolisesti kaupungissa ja maaseudulla asuvia.
Kai Massa
lakiasiainjohtaja
Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat




