Lukijalta: Kotimaista ruokaa ei voi suosia, jos alkuperää ei ole merkitty

alkuperämerkkejä. Vain Sirkkalehti ja Joutsenlippu kertovat kotimaisesta raaka-aineesta. Kuva: Kari Salonen, kuvanmuokkaus: Janiko Kemppi

Ruuan alkuperää saa etsiä ja kysellä sekä ravintoloissa että kaupoissa. Olen ollut vaikuttamassa siihen, että alkuperämerkinnät ovat tulleet pakollisiksi. Merkintää ei kuitenkaan aina löydy tai sitä saa etsiä suurennuslasin kanssa. Kuluttaja ei voi näin ollen suosia suomalaista puhdasta ruokaa, vaikka haluaisikin. Käyttö on liudentunut, eikä sitä valvota.

Meillä on edelleen voimassa keskustan aikaansaama valtioneuvoston periaatepäätös kotimaisista kestävistä julkisista ruokahankinnoista, mutta silti jatkuvasti kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion hankinnat, etenkin hankintayhtiö Hanselin kohdalta keskittyvät vain hintaan.

Julkisista ruokahankinnoista ei ole hallitusohjelma mainintaa, mutta jopa EU-visio vaatii tätä nykyä tuontisuojaa tuotteista, jotka eivät täytä EU-kriteereitä.

Suomalaisen ruuan suosiminen parantaa myös huoltovarmuutta. Julkisilla varoilla ei pidä ostaa tuotteita, jotka eivät täytä Suomen lainsäädännön kriteereitä.

Myös Orpon hallitusohjelmassa on hyvä kirjaus merkitsemisestä: tuotepakkausten alkuperä- ja tuotantotapamerkintöjä parannetaan.

Vaadin, että sekä alkuperämerkinnöille ja julkisille ruokahankinnoille tehdään toimia, jotka edesauttavat Suomalaisen ruuantuotannon säilymistä näinä kriittisinä aikoina.

Anne Kalmari

kansanedustajaa (kesk.)

maa- ja metsätalousvaliokunnan vpj.