”Luomun käyttöön liittyy vääriä luuloja ja osaamisen puutetta”, vahvemman verkoston toivotaan siivittävän luomun osuutta ammattikeittiöissä

Portaat luomuun -ohjelman asiantuntija Anu Arolaakso ja Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras työn touhussa ammattikeittöille järjestetyssä tuotekehitystyöpajassa.  Kuva: Pro Luomu

Luomutuotteet löivät itsensä rytinällä läpi julkisissa keittiöissä vuonna 2017. Tuolloin rasvattoman luomumaidon D-vitaminointi mahdollistettiin lainsäädännöllä. Samasta vuodesta lähtien luomumaidolle on ollut mahdollista saada suurempaa koulujakelutukea. Jo muutoksen jälkeisenä lukuvuonna kouluissa ja päiväkodeissa juotiin luomumaitoa yhteensä noin 1,5 miljoonaa litraa.

Ennen vuotta 2017 luomumaidon käyttö kouluissa ja päiväkodeissa oli marginaalista, sillä se ei vastannut ravitsemussuosituksiin D-vitaminoinnin osalta. Viime vuosina luomumaidon käyttö kouluissa ja päiväkodeissa on noussut jo yli 3 miljoonaan litraan lukuvuotta kohti.

Vaikuttavaa eikö? Tämän mittakaavan asioita voi saada aikaan pitkäjänteisellä vaikuttamistyöllä.

Luomun käytön lisääminen ammattikeittiöissä on ollut Portaat luomuun -ohjelman työsarkaa yli 20 vuoden ajan. Toiminta alkoi vuonna 2002 Savon ammatti- ja aikuisopiston aktiivisten ja innovatiivisten työntekijöiden halusta kehittää julkisten ruokapalveluiden hankintoja vastuullisemmaksi.

Nyt maaliskuussa ohjelma siirtyy Savon koulutuskuntayhtymästä ja Savon Koulutus oy:stä Pro Luomu ry:n ylläpitoon.

”Siirto varmistaa vahvemman yhteistyön kehittämisen, kun koko arvoketju tuottajista jalostavaan teollisuuteen ja ammattikeittiöihin on saman sateenvarjon alla”, yhdistyksen tiedotteessa sanotaan.

Työsarkaa riittää ohjelmalle vielä Pro Luomunkin alaisuudessa.

”Vuonna 2024 tehdyssä selvityksessä julkisista ruokapalveluista 63 prosenttia kertoi käyttävänsä edes jotain luomutuotetta päivittäin. Saman kyselyn tulosten perusteella olemme arvioineet, että luomun osuus julkisten keittiöiden käyttämistä raaka-aineista olisi tällä hetkellä noin 6 prosenttia. Käyttö on selkeästi suurinta päiväkodeissa ja kouluissa”, kertoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras.

Asiakkaille ohjelman hallinnollinen siirto toiseen organisaatioon ei tuo muutoksia. He voivat jatkaa ohjelman hyödyntämistä keskeytyksettä. Koordinoinnista vastaa myös jatkossa asiantuntija Anu Arolaakso.

”Toivon, että saamme uusia asiakkaita liittymään ohjelmaan ja luomun käytölle lisänäkyvyyttä kuluttajien suuntaan. Odotan myös innolla uusia avauksia ammattikeittiöiden ja luomuyritysten yhteistyön lisäämiseksi”, Arolaakso toteaa.

Suosituimpia luomutuotteita julkisissa keittiöissä ovat hiutaleet ja suurimot, maito ja maitojalosteet, kahvi sekä jauhot. Luomun käyttöä halutaan lisätä erityisesti kasviksissa, marjoissa, hedelmissä, muissa viljatuotteissa sekä kananmunissa.

Eräs käytön lisäämisen este on hinta, mutta myös saatavuus, oikeat pakkauskoot ja jalostusaste estävät luomun lisääntymistä ammattikeittiöissä.

”Luomun käyttöön liittyy myös vääriä luuloja, ennakkoasenteita ja osaamisen puutetta. Luomua on mahdollista lisätä reseptiikkaan ilman merkittävää kustannusten kasvua, mutta se vaatii yleensä koko reseptin ja mahdollisesti laajemminkin ruokalistan tarkastelua”, pohtii Aura Lamminparras.

Hän toteaa, että jos luomuviljelyyn siirtyminen ja sen konstien oppiminen kestää useita vuosia, sama pätee myös ammattikeittiöihin.

”Monia totuttuja asioita pitää oppia ajattelemaan uudella tavalla. Tässä työssä auttaa Portaat luomuun -ohjelma.”