Yrttejä pataan ja ammeeseen
Keltakatkero menestyy hyvin Suomessa. Pertti Kärkkäisen mukaan katkeron viljely vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, sillä juurta voi käyttää vasta seitsemäntenä vuonna istutuksesta.Ytyä yrteistä
” Kun tähän on hurahtanut, on äkkiä ihan umpisukkeluksissa. ”
Kärkkäisen pelto työntää outoa kasvustoa. Keltakatkeroa, kertoo isäntä Pertti Kärkkäinen. ”Kaikenlaista pitää kokeilla.”
TEKSTI: Riitta Mustonen
KUVA: Jaakko Martikainen
Nokkosiin hurahtanut
Pertti ja Helena Kärkkäinen luotsaavat Savonlinnan Yrttipajaa, jonka juuret ovat Itä-Savon uusyrityskeskuksen yritysvalmennuksessa. Kärkkäiset ostivat nelisen vuotta sitten Heinäveden Yrttipaja -nimisen osuuskunnan ja muuttivat sen osakeyhtiöksi. Yhtiöllä on kuusi omistajaa, kaikki viljelijöitä.
Kärkkäiset itse ovat ajamassa viljelytouhua alas, sillä yrityksen muu toiminta työllistää niin paljon. Mutta keltakatkeropelto pihapiirissä saa vielä kasvaa, sillä katkeron pitää olla pellossa seitsemän vuotta, ennen kuin sen juurta voi käyttää, ja kuusi on vasta takana.
”Mersua ei kannata tilata, kun tätä alkaa viljellä. Se ehtii ruostua ennen kuin rahaa tulee”, Pertti Kärkkäinen vitsailee.
Keltakatkero on esimerkki siitä, miten yrttialalla tarvitaan pellepelottomia, jotka ennakkoluulottomasti tarttuvat uuteen. Keltakatkeroa viljellään Alppien rinteillä ja uutetaan katkerojuomiin. Kasvi alkaa kuitenkin olla jo uhanalainen Keski-Euroopassa, mutta meillä se menestyy hyvin.
”Keski-Eurooppaan olisi tarkoitus tuottaa. Mutta tosi pitkäpiimäinen kasvi tämä on.”
Kärkkäinen odottaa myös, innostuisiko joku suomalainen viiniyrittäjä tekemään kotimaisesta keltakatkerosta jotain. Tanskassakin viljellään jopa voikukkaa viiniä varten.
Ostajaa keltakatkerolle ei vielä ole, kun ei ole valmista tavaraakaan. Kärkkäinen arvioi, että kuivattua juurta tarvittaisiin vähintään viisisataa kiloa. Juuri nostetaan ylös perunannostokoneella.
”Siemeniä tästä saisi mielettömän määrän”, isäntä sanoo katsellessaan lakastuvaa kasvustoaan.
Puhtaita mausteita pussissa
Kärkkäinen on kylvänyt pelloilleen myös nokkosta. ”Kun sitä laitettiin perunapenkkiin, niin kyllä naapurit kattoivat, että ootko ihan terve.”
Jaa-a, sitä voi miettiä, mutta terveyttä Kärkkäinen ainakin myy. Nokkonen on kasveista ihan terveellisimmästä päästä ja lisäksi satoisa.
”Nokkonen on ehdottomasti paras. Kun se leikataan alas, se kasvaa pian uutta. Hyvänä kesänä nokkonen tuottaa jopa neljä satoa. Ruokalusikallisessa kuivattua nokkosta on kymmenkertainen pitoisuus.”
Kärkkäisten yrttiviljely alkoi nokkosesta, lipstikasta ja väinönputkesta. Heidän pieni maatilansa oli jäämässä Savonlinnan kaupungin asutuksen alle, joten he alkoivat kokeilla puolentoista hehtaarin tontilla yrttejä. Siemeniä ei tarvinnut paljon – sata grammaa riittää jo monelle hehtaarille.
Pertti Kärkkäinen kävi myös erikoiskasvineuvojakurssin ja on osallistunut laatuprojekteihin. ”Kun tähän on hurahtanut, on äkkiä ihan umpisukkeluksissa.”
Kylpyyn saippuan sijaan yrttejä
Savonlinnan Yrttipajan Pyhän Olavin tuotemerkin alla myydään liki sataa erilaista maustetta tai mausteseosta, lukuisia teenomaisia tuotteita ja monenlaisia hyvään oloon ja kauneudenhoitoon liittyviä yrttejä.
Tuotteiden valtteja ovat kotimaisuus, puhtaus, aromikkuus ja säilöntäaineettomuus. Suomalaiset viljelijät ja kerääjät kuivaavat ja varastoivat tuotteet ja Savonlinnassa ne leikataan ja pakataan. Näin aromi säilyy parhaiten, kun lehdet ovat isokokoisina mahdollisimman pitkään.
Yrttimausteille taataan kahden vuoden säilyvyys, mutta Kärkkäisen kokemuksen mukaan esimerkiksi tilli ja meirami säilyttävät arominsa paljon pitempään.
Yrttipaja myy tuotteitaan internetin ja luontaistuotekauppojen välityksellä ja nyttemmin myös suoraan suurkeittiöille. Esimerkiksi päiväkodit ovat olleet kiinnostuneita, koska lisäaineettomina tuotteet sopivat allergisille. ”Näissä ei ole natriumglutamaattia eikä näitä säteilytetä”, mainostaa Kärkkäinen.
”Kilohinta ei välttämättä ole paljon korkeampi kuin isoilla tehtailla, mutta käyttömäärissä säästetään, koska nämä ovat niin aromikkaita. Meidän on täytynyt jopa varoittaa ylimaustamisesta, etenkin tillin suhteen.”
Perheenäidit ja koulukeittiöt ostavat mielellään maustesekoituksia, kun taas ravintolakokit suosivat yksittäismausteita ja tekevät omat sörsselinsä.
Yrttipajan uusimmat tuotteet ovat hoitavia kylpyjä ja löylytuoksuja. Veteen lisättyinä yrteillä on ihmeitä tekeviä vaikutuksia, jos mainoslauseisiin on uskomista.
Kärkkäisen mukaan on, tietenkin. Esimerkiksi kehon puhdistumista edistävä aineenvaihduntakylpy sisältää siankärsämöä, nokkosta, katajanmarjaa ja koivua. Kun yrttipussia hauduttaa pesuvadillisessa kuumaa vettä ja sen jälkeen sivelee vettä kintaalla iholle, saippuaa ei tarvitse lainkaan ja kehon nesteet lähtevät liikkeelle. Kosteusvoiteenkin voi unohtaa kylvyn jälkeen.
Tämän Kuningattaren kevennyksen sijaan voi valita Prinsessan piristeen tai Hoviväen harmonian. Tai nauttia pelkästään tuoreen vihdan tuoksusta, kun hauduttaa löylyvedessä kuivattuja koivunlehtiä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
