Sukulan mukaan suomalaiset voisivat kuluttaa enemmän kotimaista kirjolohta. Kuva: Jaana Kankaanpää
Jyrki Sukula kertoo, miksi suomalaiset eivät syö kalaa: ”Liian kallista”
Jyrki Sukula haluaa muuttaa suomalaisten kalatottumuksia. 80 prosenttia Suomessa kulutetusta kalasta on tuotua.
Jyrki Sukula haluaa tuoda Suomessa kasvatetun lohen suomalaisten ruokapöytiin. Kuva: Janiko Kemppi / Jaana KankaanpääVaikka Suomi on tunnettu sen tuhansista järvistä sekä pitkästä rannikostaan, ei kalaa osata kokin ja yrittäjän, Jyrki Sukulan mukaan oikein arvostaa. Sukulan mukaan kalan rooli yleisesti suomalaisten ruokapöydissä on tänä päivänä vähäinen, eikä se johdu kuluttajista, vaan toimijoista.
”Kala on liian kallista ison osan vuodesta. Kaikesta Suomessa syötävästä kalasta 80 prosenttia on tuotua. Hintaa säätelee joku muu kuin me itse ”, Sukula kertoo.
”Kala on paras vaihtoehto eläinproteiineista tällä hetkellä. Se kypsyy nopeasti ja on terveellistä sekä ympäristöystävällistä.”
Yli 50-vuotiaat kuluttavat eniten kalaa, Sukula kertoo. 25–45-vuotiaat ovat taas vähemmän tottuneita valmistamaan kalaa. Sukulan mukaan tälle on selkeä syy:
”Broilerin kulutus on noussut huikeat määrät viimeisen 25 vuoden aikana. Se valtaa suuren osan arjen ruokakorista.”
Samaan aikaan nuoremmat eivät ole löytäneet kalaa siksi, että sitä on leikattu Sukulan mukaan vasta muutaman vuoden ajan sellaiseen muotoon, että se on helppo käyttää.
”Kalaa on myyty 600–800 gramman pakkauksissa. Siitä tarvitsee osata silloin tehdä jotain. Kala ei ole puhutellut nykykuluttajaa”, Sukula toteaa.
Kun Suomessa puhutaan kalasta, nousee mieleen usein norjanlohi. Se onkin Sukulan mukaan Suomen tunnetuin kalabrändi.
”Jos puhutaan kalasta, puhutaan lähes aina norjalaisesta lohesta. Siihen on syynsä. Meillä ei ole sen kokoisia toimijoita kirjolohipuolella Suomessa, että ne pystyisivät tyydyttämään suomalaisen vähittäiskauppaketjun tarpeet. Norjalaiset pystyvät, koska heillä on massiivinen tuotantokoneisto, jossa tuotetaan kasseissa lohta”, Sukula toteaa.
Lohen hinta on heitellyt tänäkin vuonna kovasti.
”Tämä ei luo jatkuvaa kulutusta. Ratkaisuna pitäisi olla kotimainen kirjolohi kuluttajaystävällisellä hinnalla”, Sukula sanoo.
Sukulan mukaan ruoanlaiton kannalta on aika lailla sama, valitseeko norjalaisen lohen vai kotimaisen kirjolohen.
Sukula nostaa esiin myös keskustelun kalan puhtaudesta. Hän kertoo törmänneensä aivan äskettäin ajatukseen siitä, että kalaa voisi syödä vain kahden viikon välein, koska se sisältää raskasmetalleja.
”Luonnonkaloja ei pidä sekoittaa kasvatettuun kalaan. Kasvatettu kala on kontrolloitua ja se elää vuoden kasvatusolosuhteissa. Eivät sen dioksiini- ja raskasmetallipitoisuudet heilahda tässä ajassa mihinkään.”
”Toimiala ja toimialaetujärjestöt saavat katsoa itseään peiliin siinä, että viestintä on tältä osin hoidettu huonosti. Kyllä kalankasvattajien pitää tässä asiassa ryhdistäytyä”, vaatii Sukula.
Sukula uskoo kalankasvatuksen tulevaisuuteen Suomessa.
”Kasvatetun kalan rooli on erittäin merkittävä Suomessa tulevaisuudessa. Meillä on kaikki mahdollisuudet tuottaa hyvää kalaa. Meillä on tilaa, järkevän hintaista energiaa ja puhdasta vettä. Se on meille suuri mahdollisuus.”
”Isot markkinat ovat aivan jossain muualla kuin Suomessa. Jos mietitään jotain, mistä voisimme olla kuuluisia, on se puhdas kala. Sitä voitaisiin saada myös vientiin.”
Jyrki Sukula oli tänään torstaina Helsingin Narinkkatorilla promoamassa suomalaista kirjolohta, jota myös hänen osaomistamansa Finnforell kasvattaa.
Finnforel Oy
Finnforel on vuonna 2017 perustettu yritys, joka valmistaa Saimaan Tuore -tuorekalatuotteita, jotka pakataan tarkoituksella pienempiin pakkauksiin.
Yritys kasvattaa kalaa noin kolme miljoonaa kiloa vuodessa.
Yritys kasvattaa kirjolohta itse mädistä poikasiksi Hollolassa, josta poikaset siirretään Huutokoskelle kasvamaan täyskasvuisiksi. Loppukasvatus tapahtuu Varkauden kiertovesilaitoksella.
Kasvatus tapahtuu sisätiloissa, ja loppukasvatusvaiheessa kirjolohet uivat joen muotoisissa altaissa, joissa vesi virtaa.
Jyrki Sukula on yksi Finnforelin perustajista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
