Lukijalta: Valinnaisuus ja digilaitteet ovat syöneet koululaisten keskittymiskyvyn

Omin käsin, ilman digilaitteita. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo

Tiukasti lukujärjestystä seuraten on lukujärjestyksen vanki. Vapaata on vain vapaa valinta. Mutta onko vapaavalinnaisuutta kouluissa liikaa? Olisiko hyvä pohtia, mikä on oppimisen ydin? Mielestäni meidän pitäisi puhua myös keskittymisestä. Vain siten on mahdollista syventyä ja jalostaa tietoa.

Nykyinen vapaavalintaisen elämän korostaminen on johtanut myös keskittymiskyvyn edelleen heikentymiseen. Lähes kaikki välineet ovat nykyään enemmän ja vähemmän digitaalisia. Elämme pätkäkäyntiä ja suuntaamme huomiomme sinne ja tänne.

Mielestäni tarvitsemme ylipäätään rauhaa ja vakautta myös koulumaailmaan. Liiallinen vapaavalintaisuus monilla koulutustasoilla on vakava virhe. Laatu laskee väistämättä ja tutkintojen merkityksen taso muuttuu olennaisesti heikompaan suuntaan.

Koulutusjohtamisen kautta tarvitsemme innostusta, kunnollisia esimerkkejä ja näkemystä tulevaisuudesta. Tutkintojen kuvaus ja arviointikriteerit pitää olla selvästi esillä kaiken aikaa. Selkeys ja tavoitteet vievät paremmin perille, laatua myöten. Tässä yhteydessä valinnanvapauden ja pakollisten osa-alueiden painotusta tulee tarkistaa.

Parhaiten koulujen menestystä, arvostusta ja alueellista pääomaa edistävät pätevät opettajat. Kilpailu heistä on totta, nyt ja aina. Paremman oppimisen kannalta tarvitsemme myös persoonia. Oppiminen saa tuntua ja näkyä. Innostuminen pitää nähdä etuna, ei esteenä. Käytännön esimerkit ja työelämäyhteys tulee olla läsnä. Työ tekijäänsä kiittää.

Marko Hoikkaniemi

opettaja

Oulu