Koti puhtaaksi luontoa säästäen

Kotitalouden asiantuntija Essi Kulju Uudenmaan Martoista kehottaa suosimaan biohajoavia tuotteita siivouksessa, tiskaamisessa sekä pyykinpesussa. Kuva: Päivi Sivonen

Siivoushommissa on aina viisasta kysyä neuvoa martoilta. Martat ovat läpi 120-vuotisen historiansa kannustaneet järkevään kotitalouden hoitoon, kohtuullisuuteen ja taloudellisuuteen.

"Ympäristöystävällisintä on vähentää siivouksen tarvetta. Sitä voi toteuttaa esimerkiksi kynnysmaton avulla. Seuraava neuvoni on tarttua toimeen heti, usein lika lähtee pelkällä vedellä. Jos siihen pystyisi, ympäristöä säästäisi eniten", neuvoo kotitalouden asiantuntija Essi Kulju Uudenmaan Martoista.

"Jos lika ei lähde vedellä, aloita miedolla aineella. Annostele oikein tai vähemmän kuin ohjeessa neuvotaan. Lisää aineen tehoa vähitellen, askel kerrallaan."

Antibakteerisia ja desinfioivia aineita Kulju ei kannusta käyttämään, sillä ne ovat hyvin voimakkaita. Ne ovat myös vahingollisia ympäristölle. Sairaalaoloissa niiden käyttö on perusteltua, mutta kotioloissa usein täysin turhaa, sillä ylikliininen ympäristö ei ole ihmiselle hyväksi.

"Ruokapöydän pyyhkiminen desinfioivalla aineella kuulostaa sekä turhalta että kyseenalaiselta, sillä pöydän pintaan jää aineesta jäämiä, jotka voivat löytää tiensä ihmisen suuhun", Kulju selittää.

Pesuainejäämät matkaavat läpi vedenpuhdistamojen samalla tavalla kuin lääkeainejäämät. Kaikki aineet eivät hajoa biologisesti, vaan päätyvät luontoon. Osa aineista rehevöittää vesistöjä.

Siivousaineiden valmistus, pakkaus ja kuljetus kuluttavat energiaa. Toiselta mantereelta tuotu ekologinen pesuaine ei todellisuudessa ole kovin ekologinen. Myös siivousaineiden ja välineiden kohdalla pätee lähellä tuotetun suosimisen periaate.

Pakkauksia tutkiessa on syytä kiinnittää huomiota niiden nestepitoisuuteen. Vettä tukevassa muovipullossa ei kannata kuljettaa eikä ostaa. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voidaan pitää tuotteen kiinteyttä – mitä kiinteämpi aine, sitä ekologisempi.

Paljon käytetyt mikrokuituliinat eivät välttämättä ole parhaita liinavalintoja. Niistä on havaittu irtoavan haitallisia mikromuoveja ympäristöön.

Isoäidin tapa leikellä vanhat lakanat rievuiksi oli itse asiassa aika ekologista. Jollei halua mennä ihan niin pitkälle, voi mikrokuituliinojen tilalle hankkia esimerkiksi bambusta valmistettuja kestoliinoja. Muun muassa suomalainen yritys Kierti myy niitä.

Essi Kulju suosii itse pesuaineita, joissa on joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki. Samaan hengenvetoon hän kehottaa välttämään liuottimia sekä klooripohjaisia tuotteita.

"Esimerkiksi viemäriä avaavia syövyttäviä tuotteita käyttäisin vain tosi pahassa tilanteessa. On parempi pyrkiä ennaltaehkäisemään tukokset isoäidin sooda-etikka-taktiikalla."

Kodin raikkauteen ja puhtauteen saa pika-apua myös tuulettamalla – isoäidin mallin mukaan. Isoäidin suosimat mäntysuopatuotteet kelpaavat nekin edelleen kodin puhtaanapitoon.

"Itse valitsen mieluummin saippua- ja suopapohjaisia pesuaineita. Suosin biohajoavia tuotteita ja suomalaista sekä kartonki- tai paperipakkauksia", Kulju kertoo.

Ekologiseen pyykinpesuun löytyy hyvä apu ruokakaapista. Se on etikka, joka kirkastaa värejä ja poistaa hajuja.

"Käytän sitä pyykin huuhteluaineena. Pinttyneen hienhajun saa pois muun muassa urheiluvaatteista liottamalla vaatetta etikkavedessä ennen pesua. Se sopii kaikille tekstiileille."

Tahrat pyykistä lähtevät hyvin esimerkiksi sappisaippualla. Suosittuja ovat myös saponiinia sisältävät pesupähkinät, mutta ne tuodaan kaukaa.

"Ekolginen pyykinpesijä valitsee ympäristömerkityt aineet ja välttää zeoliittia sisältäviä aineita. Se on pesukoneenkorjaajien vihollinen numero yksi, sillä se kertyy koneen rakenteisiin."

Lue myös:

Parhaat vinkit ympäristöystävälliseen siivoukseen löytyvät isoäidin ajalta

Pyykinpesuainetta voi tehdä itse