Ruokailun rytmillä on väliä

Perinteisellä lypsykarjatilalla arki rytmittyy automaattisesti navettatöiden mukaan.

Risto ja Minna Pakkala söivät aiemmin päivän pääaterian ennen iltalypsyä, joka alkoi neljältä iltapäivällä. Sitä ennen Risto joi aamukahvin voileivän kera aamulypsyn jälkeen ja päiväkahvin, jonka kanssa tuli syötyä makeaa kahvileipää.

”Se oli aterian korvike”, Risto toteaa.

Iltatöiden jälkeen hän tapasi syödä vielä iltapalaa ennen nukkumaanmenoa.

Ensimmäisen kuntoutusjakson jälkeen Pakkalat pistivät ruokailutavat remonttiin ja lehmätkin saivat totutella uuteen aamulypsyaikaan. Lypsyä aikaistettiin puolella tunnilla puoli kuuteen.

”Olemme ottaneet tavoitteeksi, että ruokailujen välit olisivat lyhyempiä”, Minna kertoo.

”Nyt tulee syötyä pienempiä annoksia ruokaa, mutta useammin. Päiväkahvilla on jäänyt pulla pois. Salaatteja olemme syöneet aina, joten se ei ole uutta”, Risto luettelee.

Keskipäivän päiväkahvi on vaihtunut esimerkiksi salaattiin ja kanaan tai rahkaan ja hedelmiin.

”Iltaruoka on edelleen ennen navettaan menoa. Iltapalalla syön vielä marjoja, rahkaa ja salaattia”, Risto selvittää uutta ruokavaliotaan.

”Kun aamulla ja päivällä syö kunnolla, niin energiaa riittää ja samalla voi vähentää iltasyömistä.”