Voi pyhä paahtoleipä!
Kolumni
Kristiina hurmerinta
Toppuutan itseäni. Yleensä kun innostun kokeiluihin leivontasektorilla, niin kohta mennään metsään, että raikaa. Nyt vannon itselleni tekeväni näkkäritaikinan rikkomatta yhtään reseptisääntöä.
eittiössä tuoksuu siirappi, kaneli ja hunaja. Joululeivät ovat tekemistä vaille valmiit.
Pähkinäleipää, mallaslimppua, omaan juureen leivottua ruisleipää. Tämän joulun leipäkorin uutuus on itse tehty näkkileipä. Paperinohut ruisleipä, pyöreä ja hyvä, ajeltuna köyhän miehen pitsiksi röpökaulimella.
Aloitan leivontaurakan näkkileivästä. Teen taikinan tarkasti ohjeen mukaan. Sitten päässä välähtää. Entäs yrtit? Jouluinen yrttinäkkileipä kuulostaa houkuttelevalta.
Taikinan kohotessa purin paketista tuliaisiksi tuodun röpökaulimen. Hupsista! Komea näkkärivaltikka olikin herkkä liikeissään. Sen punaiset kahvat olivat kuin suoraan Ferrarilta. Pikku treeniksen jälkeen voisi meikäläinenkin kaasutella kohta Monzan taikinabaanalla. ”Malttia ja harkintaa, hitaasti viisaat kiiruhtaa”, kuulin shakespearelaisen kuiskauksen.
Pitkälle jo ehdinkin, kun joku Hurlumhei istahti olalleni ja sanoi: ”Anna mennä vaan. Luovuudessa piilee uudistumisen siemen. Ja sitä paitsi joulu on vain kerran vuodessa.”
Enempää ei tarvittu. Kipitin oitis yrttivarastoilleni. Hieman timjamia, ripaus basilikaa, ranskalaista rakuunaa ja himppu keväistä nokkosta, kuin salaa ja varkain. Näytti hienolta.
Maailmalta kuulee mitä kummallisempia viestejä keittiöihmeistä. Äskettäin luin Jeesuksen lempeästä hymystä aamiaispannulla. ”Tee se itse -ihmeet ovat nouseva trendi”, sanoo nainen huuhaabisneksestä. Mainos lupaa kaksi teflonpinnoitettua Jeesus-pannua yhden hinnalla, joulun kunniaksi. Taivaallista!
Onnistuneet taikina-ajot päättyivät kuitenkin mahtavaan voittoon. Haukoin henkeä, kun yrttinäkkärit tulivat uunista ulos. Nyt minulla olisi ässä hihassa tulevia jouluja ajatellen. Näitä herkkuja sopisi jo kääräistä pukinkonttiinkin.
Näkkileivät rapisivat suussa autuaallisesti. Sula voi hiveli makuaisteja. Pöydän ympärillä rapistelijat hyrisivät mielihyvää.
Yrttinäkkäri julistettiin oitis ylellisyystuotteeksi. Ihme oli tapahtunut meidän keittiössä. Minä, joka olin oikonut ja lisännyt vallattomasti, olin onnistunut. Keittiöjumalat olivat olleet puolellani. Kohtalon sormi ei edes käräyttänyt yhtään pellillistä.
En usko, että omatekoiselle näkkärilleni ilmestyy muuta kuin voita, mutta tiedän, että näkkäri on taivaallisen hyvää. Ihmeitä aion kuitenkin tehtailla joulun aamiaispöytään. Minulla on nyt ikioma ilmestysmuotti kuumimpien trendien mukaisesti. Holy toast -paahtoleipämuotissani on rukoilevan Marian ääriviivat. Kuva painetaan leipään. Leipä sujautetaan paahtimeen, ja katso: ihme ilmestyy!
Kaiken tämän pisti kuitenkin paremmaksi amerikkalaisrouva pyhällä paahtoleivällään.
Kesken aamiaista oli paahtikselle kohonnut juustokuorrutteinen Neitsyt Maria. Aivan, se Pyhä Maria, Taivaitten Kuningatar. ”Onneksi en ehtinyt puraista”, oli nainen huokaissut. Ilmestys alkoi toimia kuin häkä. Kohta tuli rahaa ovista ja ikkunoista. Muutaman onnistuneen kasinokeikan jälkeen nainen päätti pistää onnensa kiertoon.
Lähes kaksi miljoonaa ihmistä seurasi kymmenen vuotta vanhan juustoleivän menestystä nettihuutokaupassa. Lopulta voikkari huudettiin 22 000 eurolla!
Sitten jouluaamuna enkelikello soittaa aamiaisen taustamusiikkia. Leivänpaahdin laukoo kidastaan viiden euron ihmeitä. On joulu ja kaikkialla maassa rauha ja ihmisten kesken hyvä olla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
