Lukijalta: Harmaahylkeen muuttunut käyttäytyminen on pahin ongelma rannikon kalaelinkeinolle
Hylkeet olivat ennen avomerellä ja niiden pääravintoa olivat silakka ja muikku, kirjoittaa Risto Tolonen. ”Nyt ne ovat rannoilla ja ne syövät lohta, taimenta ja siikaa.”
Harmaahylje. Kuvituskuva. Kuva: Maija PartanenWWF kala-asiantuntija ja suojelujohtaja vastaavat (8.9.) kirjoitukseeni hylkeistä, kaloista ja kalastuksesta. Kirjoituksen perusteella WWF ei koe hylkeitä kala-alan ongelmaksi. WWF kirjoittaa ”hylkeet näyttäytyvät monille kalaelinkeinon ongelmana”. Todelliset ongelmat ovat WWF:n mukaan jokien rakentaminen ja vesien rehevöityminen.
WWF:n kirjoitus suorastaan loukkaa kalastajia ja koko kala-alaa. Jokirakentaminen ja rehevöityminen vaikuttavat, mutta hylje ja sen käyttäytymisen muutos on pahin, akuutti ongelma rannikon kalaelinkeinolle. Hylkeenkestävä pyydys estää vahinkoja vain osittain.
Hyljekorvauksia saa vain pieni osa vahinkoja kärsineistä ja vain osaan vahingoista.
Hylkeet olivat ennen avomerellä. Niiden pääravintoa olivat silakka ja muikku. Kalastajat pärjäsivät puuvillaverkoilla. Nyt kaiken on oltava kestävää Dyneemaa. Sitä hylje ei voi särkeä, mutta se estää vain osan tuhoista.
Hylkeet ovat nyt rannoilla, jossa on vähän silakkaa. Hylje syö erityisesti lohta, taimenta ja siikaa. Hylkeet ovat myös joella kalojen kutuaikana. Onko tosiaan niin, että hylkeet eivät näyttäydy WWF:lle ollenkaan kalojen ja kalastuksen ongelmana?
WWF ei tiedosta, että kalastajien työ on hylkeiden vuoksi vaikeampaa, työtä on enemmän, saalista eli lähiruokaa vähemmän ja huoltovarmuus heikkenee. Tämä on myös ilmastotavoitteiden vastaista sillä lähikalan hiilijalanjälki on pieni. Eikö tämäkään näyttäydy ongelmana WWF:lle?
Perämerellä on hallien lisäksi 20 000 norppaa. Hylkeet syövät yli 20–30 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa.
Kalastaja tuo lähikalaa ihmisille, vesistä poistuu ravinteita. Kun saalis vähenee, ravinteita poistuu vähemmän. Samaan aikaan hyljekanta kasvaa ja hylkeet syövät enemmän kalaa. Tämä jää veden sisäiseen kiertoon. Eikö tämä osaltaan rehevöitä vesistöä?
Perämerellä on erittäin hyvä tieto kalastajan suurimmasta ongelmasta. Syy ei ole sinänsä hylje, syy on hylkeen nykyinen käyttäytyminen ja tulo avomeren sijaan rannikolle. Kalastajan ongelma on myös WWF, joka ei näytä tuntevan eikä arvostavan kala-alaa.
Toivon, että WWF kala-asiantuntija Matti Ovaska ja suojelujohtaja Elina Erkkilä vastaavat esittämiini kysymyksiin ja ottavat kantaa kala-alan todelliseen ongelmaan.
Risto Tolonen
Ii
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
