Hylkeiden suojelun ja kalastuksen väliseen konfliktiin etsitään ratkaisuja — kannan kasvu uhkaa rannikkokalastusta
Tuoreessa tutkimusraportissa ehdotetaan koko Itämeren kattavan hylkeenhoitosuunnitelman laatimista.
Kuva: Markku VuorikariItämeren yleisimmän hyljelajin harmaahylkeen viime vuosikymmeninä kasvanut kanta on lisännyt rannikkokalastajien saalistappioita, pyydysvahinkoja ja muita menetyksiä.
"Rannikkokalastajat ovat kokeneet yhä suurempia haasteita, joten on tärkeää löytää tilanteeseen ratkaisuja", erikoistutkija Kristina Svels Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Hyljekantojen hoidon ja kalastuksen yhteensovittaminen vaatii yhteistyötä Itämeren alueella.
Tuoreessa tutkimusraportissa ehdotetaan päivitettyihin tietoihin perustuvan, Itämeren kattavan hylkeenhoitosuunnitelman laatimista kansallisten suunnitelmien lisäksi.
Hylkeiden suojelun ja kalastuksen välisten konfliktien lieventäminen vaatii laajaa tietopohjaa ja nykyistä parempaa yhteisymmärrystä keskeisten sidosryhmien, erityisesti rannikkokalastussektorin ja luonnonsuojelujärjestöjen, välillä.
Ongelmahylkeiden poisto, suojametsästys ja kannanhoidollinen metsästys ovat toimia, jotka jakavat mielipiteitä suojelutahojen ja kalatalouden välillä.
Tehokas ja hylkeenpyynti on etenkin kokemattomalle metsästäjälle vaikeaa. Keväisillä hyljejäillä kulkeminen vaatii vahvaa osaamista ja kokemusta sekä hylkeen metsästyksestä että turvallisesta jäissä liikkumisesta.
Konfliktia pyritään purkamaan etsimällä myös muita erilaisia käyttökelpoisia ratkaisuja. Viime aikoina esimerkiksi akustisista häirintälaitteista on saatu lupaavaa näyttöä hylkeiden pitämiseksi poissa pyydyksistä ja tietyiltä rannikko- ja kalastusalueilta.
Tuoreeseen raporttiin on koottu myös muita esimerkkejä hylkeiden ja kalastuksen välisen konfliktin lieventämisestä Suomesta, Ahvenanmaalta, Ruotsista, Tanskasta ja Virosta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
