Tukipolitiikan uudistus on ongelmallista – ensiksi pitää määritellä, mitä tarkoittaa aktiiviviljely

Maataloustuet muuttuvat todennäköisesti vuonna 2028 alkavalla ohjelmakaudella. Sitä ennen pitää määritellä muun muassa, mitä tarkoittaa aktiiviviljely ja pitääkö ympäristö- ja ilmastopalveluista maksaa tukea. Kuva: Markku Vuorikari

Työtään aloittavan uuden Euroopan komission pitkällä työlistalla on maatalouden tukien uudistaminen. Mikään uutinen se ei ole, koska asia on ollut edellistenkin komissioiden listalla. Yhteistä maatalouspolitiikkaa (cap) on myös uudistettu ja tehty välitarkistuksia moneen kertaan myös kesken vaalikauden. Tarkoituksena on ollut tukien yksinkertaistaminen, mutta lopputulos on lähes poikkeuksetta ollut päinvastainen.

Hallitusohjelmassa luvataan, että maataloustukia kohdistetaan nykyistä paremmin varsinaiseen ruuantuotantoon. MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan hallituksen suunnasta ei ole kuulunut avauksia siitä, miten se tehdään. (MT 29.11.)

MT:n Eurooppa-kirjeenvaihtajan Tapio Nurmisen analyysin mukaan jäsenmaissa ja komissiossa ollaan samaa mieltä, että hehtaariperusteisesta tuesta siirrytään ”suoritteeseen ja tarpeeseen” perustuviin tukiin. Raha halutaan ohjata aktiiviseen ympäristön ja ilmaston kannalta kestävään ja kilpailukykyiseen, eurooppalaiset standardit täyttävään ruoantuotantoon. Jäsenmaissa ja komissiossa on erilaisia tulkintoja, mitä tarkoitetaan tarpeella ja minkälainen aktiivinen ruoantuotanto tarvitsee tukea ja mikä ei? (MT 26.11.)

Tukia halutaan kohdistaa enemmän aktiiviviljelyyn. Ensin pitäisi kuitenkin määritellä, mitä aktiiviviljelyllä tarkoitetaan. Esimerkiksi kovia hehtaarisatoja saava viljelijä tuottaa paljon satoa, mutta luonnonhoitopeltoja hoitava tuottaa puolestaan ympäristö- ja ilmastopalveluja. Mikä arvo on koko maan asuttuna pitämisellä?

Vaatimuksella eurooppalaiset standardit täyttävällä ruuantuotannolla valmistaudutaan ilmeisesti Mercosur-alueen kanssa solmittavaan kauppasopimukseen. Tuontia ei haluta rajata, mutta tuettaisiin laatua?

Vaikka maatalouspolitiikkaa ei EU:ssa kokonaan kansallisteta, on uudistukseen valmistauduttava, koska komissio haluaa siirtää valtaa ja vastuuta tukirahojen jaosta entistä enemmän jäsenmaille. Uusi EU:n rahoituskausi alkaa vuonna 2028, mutta tukipolitiikan kansallisten suuntaviivojen pitää olla valmiina paljon aikaisemmin. Valmistautuminen olisi pitänyt jo aloittaa, koska tukipolitiikan uudistaminen on moniulotteinen ja vaikea asia. On paljon kysymyksiä joihin pitää löytyä vastaus.