Kutistuvakin kansa voi selvitä, kunhan yritystä riittää – osaavia maahanmuuttajia tarvitaan Suomeenkin
Suomi tarvitsee kipeästi maahanmuuttoa, jotta hyvinvointiyhteiskunnalle on maksajia ja vanhusväestölle hoitajia. Silti väestön väheneminen ei ole millekään alueelle automaattinen kuolinisku: eteenpäin katsovalla asenteella ja yrittäjähengellä moni seutukunta Suomessa pärjää hyvin myös asukkaiden vähetessä.
Suomen huoltosuhde eli työikäisten suhden lasten ja vanhusten määrään on heikentynyt ja heikkenee yhä. Yhä pienempi osa kansasta elättää yhä suuremman osan. Kuva: Timo Filpus19.9.202504:00
”Viljelijät tarvitsevat ympärilleen yhteisöä, palveluita, infrastruktuuria ja muita yrittäjiä”, julisti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah tiistaina Belgiassa pidetyssä maaseutukonferenssissa. Huoltovarmuutta turvaavaa maataloustuotantoa – tai maaseudun elinkeinoja yleisemminkään – ei voi harjoittaa irrallaan muusta yhteisöstä eikä ilman toimivaa infrastruktuuria, teitä ja rataverkkoa, tietoliikenneyhteyksiä, kouluja ja kulttuuripalveluita tai sosiaali- ja terveyspalveluita.
Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan puhujaksi seminaariin oli kutsuttu nimenomaan suomalainen ministeri, koska ”Suomea pidetään EU:ssa onnistuneen kokonaisvaltaisen maaseudun kehittämisen maana”.
Aivan päinvastaisen kuvan Suomen tilanteesta antoi niin ikään tiistaina julkaistu aluekehityskonsulttiyritys MDI:n tuore väestöennuste. Sen mukaan nykyisellä syntyvyydellä, kuolleisuudella ja maahanmuutolla Suomen väkiluku kääntyy laskuun 2040-luvulla (Yle 16.9.). Jo viime vuonna Suomessa oli enää 35 kuntaa, joissa syntyvyys ylitti kuolleisuuden, ja niissäkin useimmiten nipin napin. Näiden kuntien lisäksi väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä vain neljässä muussa kunnassa. Valtaosassa maata väestöstä on 25 vuodessa katoamassa viidennes tai jopa tätäkin enemmän.
Toisaalta konsulttiyhtiön esittämä kehityskulku ei koske vain maaseutua. Raju tyhjentymiskehitys tapahtuisi niissäkin maakuntakeskuksissa, joissa vielä jokin aika sitten pyristeltiin pinnalla ympäröivää maaseutua tyhjentävän muuttoliikkeen turvin.
MDI:n johtava asiantuntija Rasmus Aro pitää ainoana keinona kehityskulun kääntämiseksi maahanmuuttoa. Saman toteaa tämän lehden yliössä sosiaali- ja terveysministeriön entinen kansliapäällikkö Markku Lehto.
Totta onkin, että poliitikkojen naisille tekemät esitykset ”synnytystalkoista” kansallisen edun nimissä ovat olleet paitsi tahdittomia myös tehottomia. Syntyvyyden kääntäminen nousuun vaatii yhteiskunnalta aivan perustavanlaatuista asennemuutosta: laadukkaasta päivähoidosta, varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta ei voi loputtomasti tinkiä, vaikka päättäjät tuntuvat niissä kerta toisensa jälkeen säästöpotentiaalia näkevänkin.
Lasten hankintaan eivät innosta myöskään nykyisen työ- ja yrityselämän asettamat tehokkuusvaatimukset tai yhteiskunnallinen puhetapa. Liian monien kokemus on, että perheen perustamiselle ja lapsille ei ole nyky-yhteiskunnassa aikaa ja tilaa.
Maahanmuuton kohdalla on kuitenkin rohjettava myöntää erityisesti perussuomalaisten hellimä seikka, että pelkkä maahanmuutto itsessään ei Suomea pelasta. Kun huoltosuhde kansan ikääntymisen vuoksi jo muutoinkin heikkenee, tänne tulevat eivät saa heikentää sitä entisestään. Oleellista on, että Suomeen muuttavat kotoutuvat ja työllistyvät. Nykyisen hallituksen toimet ovat valitettavasti tässäkin olleet takapakkia.
Väestön väheneminen ei itsessään heikennä minkään alueen elinvoimaa.
Kansallisen itsesäälin keskellä on tärkeää muistaa, ettei vähenevä väestö itsessään heikennä minkään alueen elinvoimaa, mikäli alueella on kannattavaa elinkeinotoimintaa ja sen pyörittämiseen riittää osaavaa työvoimaa. Tätä korostaa Ylen haastattelussa (16.9.) myös kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara. Hän muistuttaa, että niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa on esimerkkejä vähenevän väen alueista, joilla elinvoimaisuus on kaikesta huolimatta parantunut.
Suomessa tästä ovat hyviä esimerkkejä Kajaani sekä valtakunnalliseksi vuoden kyläksi valittu Vesivehmaa, jossa alueen virkeys kumpuaa nimenomaan väestön omasta aktiivisuudesta ja toimeliaisuudesta.
Elinvoimanäkökulmasta pelkkä tilastojen tuijottaminen johtaa harhaan myös silloin, jos ummistetaan silmät kasvukeskuksiin muodostuneilta keskittymiltä, joilla on paljon työttömiä ja sosiaaliturvan varassa eläviä. Pelkkä väen runsaus ei riitä – tärkeintä ovat töitä tekevät käsiparit.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
