Fennovoima kokosi rivit kotimaasta

Fennovoiman ydinvoimalahanke etenee. Yhtiön rakentamisluvan käsittelyä voidaan jatkaa, kun keskiviikkona selvisi, että hakijayhtiön omistuksesta on kotimaisissa käsissä vaaditut yli 60 prosenttia.

Omistajuusvaatimus täyttyi, kun Fortum ja rakennusyhtiö SRV tulivat mukaan uusina omistajina. Lisäksi Outokumpu kasvatti omaa osuuttaan yhtiöstä.

Asian ratkeaminen on tärkeä voitto sekä hallitukselle että Suomen taloudelle. Liki viiden miljardin euron ydinvoimalahanke on kauan kaivattu piristysruiske suomalaiselle teollisuustuotannolle mutta myös muulle taloudelle. Suuret teolliset investoinnit ovat olleet jäissä Suomessa jo vuosikausia.

Suurinvestoinnin kaatuminen olisi ollut viesti maailmalle, ettei Suomi itsekään uskalla investoida Suomeen.

Pyhäjoen Hanhikiveen rakennettava voimala on merkittävä asia myös aluetaloudelle. Yksin Pyhäjoen kunnan väkiluku voi tuplaantua, jos sinne muuttaa 4 000 rakennusmiestä. Alueelle on luvassa teollista, asunto- ja infrarakentamista mutta myös erilaisia palveluita.

Fennovoiman toimintaa on prosessin yhteydessä aiheellisesti arvosteltu. Se on ollut paikoin surkeaa, jopa amatöörimäistä puuhastelua. Omistajien sitoutuminen on ollut heikkoa ja viestintä vaatimatonta. Toivottavasti Fennovoima ja sen omistajat parantavat jatkossa otettaan.

Pohjanoteeraus oli kroatialaisyhtiön tuominen omistajaehdokkaaksi. Bulvaaniksi epäiltyä Migritiä valtio ei kelpuuttanut kotimaisten omistajien joukkoon, mutta se epäilemättä antoi Fennovoimalle tarvitun lisäajan löytää uusia omistajia.

Kolme suomalaisyhtiötä pelasti hankkeen aivan viime metreillä. Ilman näitä yhtiöitä jo liki 200 miljoonaa euroa niellyt hanke olisi kuivunut kokoon lopullisesti.

Erityisen tärkeää oli Fortumin mukaantulo 6,6 prosentin osuudella.

Fortumin väliaikaisen toimitusjohtajan Timo Karttisen mukaan yhtiö päätti lähteä mukaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, koska ydinvoima on keskeinen osa yhtiön strategiaa ja merkittävä osaamisalue Fortumille. Vahva asiantuntemus ydinvoimasta lisää uuden yhtiön uskottavuutta merkittävästi.

Fortumin toimintaa on kummasteltu. Miksi se lähti uhkapeliin Venäjän vesivoimayhtiön TGC-1:n kanssa ja koplasi Fennovoiman osakkuutensa TGC-1:n enemmistöön? Uhkapeli ei toiminut eikä Fortum saanut enemmistöä yhtiöstä.

Peli sen osalta on ainakin julkisuudessa levällään. Siitä huolimatta Fortum päätti lähteä Fennovoiman isoksi osakkaaksi. Ei ole ihme, että moni kysyy, perustuiko päätös omistajan ohjaukseen vai yhtiön omaan liiketaloudelliseen harkintaan. Todennäköisesti kumpaakin on ollut.

Fortum pelasti Fennovoiman hankkeen, mikä sopii omistajalle. Samalla se auttoi Rosatomia, mikä taas tuo Fortumille myötätuulta Venäjällä. Se siis investoi samalla venäläisten tukeen. Fortum on toistaiseksi menestynyt Venäjällä hyvin viranomaisten kanssa, ja Fennovoiman tukeminen vahvistaa tätä poliittista pääomaa edelleen – edellyttäen, ettei yhtiö ole töpeksinyt neuvotteluissa.

Myötätuuli on jatkossakin hyvin tarpeen, sillä Fortumin neuvotteluasemaa Fennovoima-uhkapeli ei vahvistanut.

Ydinvoima ei ole ongelmaton energiamuoto. Siksi Fennovoiman laitos voi jäädä viimeiseksi Suomessa. Aika näyttää, mutta uutta ydinvoimalapäätöstä on turha odottaa ainakaan tällä hallituskaudella.

Tämänhetkiseen energiakokonaisuuteen ydinvoiman uskotaan kuitenkin sopivan. VTT:n laskelmien mukaan kustannustehokkain tapa tuottaa energiaa Suomessa on ydinvoiman ja uusiutuvan energian yhdistelmä.

Parhaassakin tapauksessa uusi Hanhikiven ykkösvoimala saadaan käyntiin aikaisintaan vuonna 2024. Siksikin hallituksen on syytä edistää nimenomaan uusiutuvan energian hyödyntämistä ohjelmansa mukaisesti.

Uusiutuviin kotimaisiin energialähteisiin on erittäin tärkeä panostaa. Se on tärkeää ekologisesti mutta myös Suomen talouden ja hajautetun yhteiskunnan kannalta.