Klapi käy kaupaksi

Tulevana talvena suomalaiset maksavat todennäköisesti sähköstä taas enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sekä sähkö että öljy kallistuvat vuosi vuodelta paitsi markkinahintojen, myös kiristyvän verotuksen seurauksena.

Kun perinteiset ja paljon käytetyt energiamuodot käyvät riittävästi kukkarolle, alkaa yhä useampi pohtia niille vaihtoehtoja. Maa- ja ilmalämpöpumppuja asennetaankin nyt ennätystahtiin. Jopa pienkiinteistöihin mitoitetusta aurinko- tai tuulivoimasta haetaan helpotusta sähkölaskuun.

Maaseudulla puuhun on totuttu luottamaan lämmön lähteenä sähkön ja öljyn hinnasta riippumatta. Parina viime talvena moni metsää omistamaton taajama-asujakin on huomannut, että vanha konsti – puilla lämmittäminen – puree tehokkaasti sähkön kulutushuippuihin.

Kun puulla hankitaan lisälämpöä, kyse on lähes aina pienten tulisijojen kuten takkojen lämmittämisestä. Tämä on piristänyt tuntuvasti klapikauppaa, ja alalle on lähtenyt myös monta uutta yrittäjää.

Kahtena viime talvena valmiista takkapuista on ollut jopa pulaa. Kasvanut kysyntä on tyhjentänyt klapivarastot suuressa osassa maata.

Syksyn nyt viiletessä ovat samat merkit ilmassa. Ainakin Pohjois-Suomessa klapikauppa käy jo vilkkaana, ja ostajat ovat liikkeellä noin kuukautta totuttua aiemmin (MT 5.9.).

Maaseudun yrittäjyyteen sopii mainiosti energiantuotanto. Sen vaihtoehdot tulevat jatkossa vain monipuolistumaan.

Polttopuun kuten muidenkin vihreiden energiamuotojen markkinat pelisääntöineen ovat vasta kehittymässä. Jo nyt energiakäyttö antaa metsänomistajan näkökulmasta puulle merkittävän hintasuojan.