Trumpin hirvittelyssä kannattaa keskittyä tuloksiin − kahdessa keskeisessä savotassa kiinteistömiljardöörin on vaikea onnistua

Donald Trump palaa neljän vuoden tauon jälkeen Yhdysvaltain presidentiksi. Kuva: John Bazemore / Lehtikuva

Pääkirjoitus|Politiikka ja talous

19.1.202508:30

Pääkirjoitus

Tapio Nurminen

Uutinen on helpotus kaikille. Hamasin silmittömästä terrori-iskusta lokakuussa 2023 alkanut ja yli 15 kuukautta kestänyt julma sota Gazassa on taukoamassa.

USA:n väistyvä presidentti Joe Biden hallintoineen teki raskaan perustyön. Valkoiseen taloon maanantaina 20. tammikuuta palaava Donald Trump avustajineen tönäisi hankkeen yli maaliviivan.

Gazan aselevolla Trump saa lentävän lähdön kansainvälisessä politiikassa. Hän osoittaa olevansa maineensa veroinen diilien tekijä. Toisaalta Israelin ja Hamasin välinen kompromissi vahvistaa näkemystä, jonka mukaan tekemisen tyylistä Trumpille voi antaa vain miinuspisteitä, mutta tulokset puhuvat puolestaan.

Arvaamaton narsisti on viime viikkoina aiheuttanut öykkäröinnillään kosolti närästystä. Puheet Panaman kanavan ja Grönlannin valloittamisesta voimakeinoin olivat Euroopassa hyytävän kylmä suihku niille, joiden mielestä kaikkeen mahdolliseen on varauduttu.

Joidenkin asiantuntijoiden mielestä Trump lukee maailman johtavien autokraattien, Kiinan Xi Jinpingin ja Venäjän Vladimir Putinin kanssa samaa pelikirjaa ja tasoittaa tietä muille vaarallisille valloittajille. Toiset taas korostavat, että itseasiassa Trump kantaa huolta Yhdysvaltain, ja Grönlannin kohdalla myös Euroopan legitiimeistä turvallisuusintresseistä. Hän vain sanoittaa huolensa häikäilemättömästi.

Kauhistelua on kiihdyttänyt Trumpin ”ottopoika”, Tesla-miljardööri ja X-viestipalvelun omistaja Elon Musk. Hän pyrkii avoimesti ja aggressiivisesti repimään rikki Britannian ja Saksan kaltaisia vakaita eurooppalaisia demokratioita. Musk ohjelmoi propagandakoneistonsa suosimaan natsiliehittelyyn taipuvaista Euroopan laitaoikeistoa ja hajottamaan USA:n teknologiajäteille kampoihin panevaa EU-rintamaa.

Hirvittelyyn on siis syytä. Tyylipisteitä Trump esikuntineen ei ansaitse. Silti kokeneet diplomaatit Atlantin molemmin puolin korostavat, että provokaatiot kannattaa jättää omaan arvottomaan arvoonsa. Viisaampaa on keskittyä tuloksiin.

Jotkut ovat jo ehtineet tehdä Gazan aselevosta sen johtopäätöksen, että USA:n 47. presidentti lunastaa pikimmiten lupauksensa pysäyttää liki kolme vuotta kestänyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Tämän savotan nopea loppuun saattaminen on kuitenkin kimurantimpi haaste kuin mitä Trump suuria puhuessaan on olettanut.

Kremlistä on kyllä annettu ymmärtää, että presidentti Vladimir Putin on valmis keskustelemaan USA:n uuden presidentin kanssa, mutta julkisuudessa esillä olleet rauhanratkaisun yksityiskohdat Moskova on tyrmännyt. Trump puolestaan tuskin voi antaa piiruakaan periksi Putinille, joka valloitettujen alueiden lisäksi haluaa muuttaa Ukrainan Venäjää peesaavaksi satelliitiksi. Tällainen loppuratkaisu olisi Ukrainaa voimakkaasti tukeneelle USA:lle samanlainen nöyryyttävä vetäytyminen, joka nähtiin Afganistanissa ja Vietnamissa.

Myös kauppapolitiikassa Trumpin uhoamisen ja käytännön tulosten välinen kuilu voi kasvaa suureksi. Valtaosa ekonomisteista on yhtä mieltä siitä, että USA:n inflaatio karkaa käsistä, jos Trump toteuttaa kaikki tulliuhkauksensa. Hän jyräsi vaalivoittoon lupaamalla amerikkalaisille halvempia hintoja ja pyrkii siksi lopulta välttämään eskaloituvaa kauppasotaa.

Oleellista on, että Euroopan johtajat keskittyvät tekemään töitä sen eteen, että Trumpin politiikan tulokset eivät ole niin kirveleviä kuin pelätään tai muuttuvat parhaassa tapauksessa myönteisiksi.

Työtä on tehtävä kahdella rintamalla. Trumpia ja hänen esikuntaansa ei pidä päästä rakentamaan Ukrainaan rauhaa ilman eurooppalaisten aktiivista panosta. Kauppapolitiikassa EU:n on pyöräytettävä mahdollisimman pian molempia osapuolia hyödyttävä agenda Yhdysvaltain uuden hallinnon kanssa käynnistyviin neuvotteluihin.