Syksyn kohtuullinen sato tuli todella suuren tarpeeseen – ruoka on energiaa kovempi ase

Luonnonvarakeskuksen (Luke) viime viikolla julkaiseman satoarvion mukaan Suomessa saadaan päättymässä olevan satokauden aikana viljaa noin 3,6 miljardia kiloa. Lopulliset satotiedot saadaan, kun Luken satotilastokyselyn tiedot on kerätty.

Jo tässä vaiheessa tiedetään, että satotasot vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea. Osassa maata sato on erittäin hyvä, vaikka puintiaikaan tulleet kovat sateet tekivät sadonkorjuusta hankalan. Kuivuudesta kärsineillä alueilla viljasta ja nurmista saatiin viime vuoden tapaan niukka sato.

Kohtuullinen sato tuli nyt todelliseen tarpeeseen, koska viime vuoden viljasato jäi 2,6 miljardiin kiloon. Se oli neljänneksen vähemmän kuin kymmenen vuoden aikana keskimäärin. Myös edellisvuoden sato oli keskimääräistä heikompi. Heikkojen vuosien seurauksena maatilojen sekä teollisuuden varastojen pohjat on lakaistu.

Ennustamiseen liittyy aina suuria epävarmuustekijöitä, kunnes sato on laarissa. Esimerkiksi perunan osalta Luke joutui alentamaan elokuisia ennusteitaan, koska Länsi-Suomen elokuun ankarat sateet tekivät perunamailla tuhojaan.

Perunasadon ennakoidaan ProAgrian mukaan olevan paikoitellen jopa 20–30 prosenttia odotettua pienempi. (MT 26.9.)

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai maailman ruokamarkkinatkin täysin sekaisin. Hyökkäyksen seurauksena energian ja lannoitteiden hinnat moninkertaistuivat. Ruuan kuluttajahinnatkin ovat nousseet yli kymmenen prosenttia. Koska Venäjä ja Ukraina ovat maailman suurimpia viljanviejiä, pelko ruuan loppumisesta entistäkin laajemmilla alueilla on todellinen uhka.

Sadon onnistuminen on viljelijöiden kannalta erittäin hyvä asia. Ruuan tuotanto on ollut jo pitkään taloudellisesti heikosti kannattavaa.

Tänä keväänä moni joutui tosissaan pohtimaan, kannattako kylvöt jättää tänä vuonna kokonaan väliin. Jos sato epäonnistuu, erittäin kalliit tuotantopanokset menisivät hukkaan. Kylväessään viljelijät ottivat ison taloudellisen riskin.

Ensi keväänä saattaa olla vähintäänkin yhtä vaikea tilanne. Tuotantopanosten hinnat ovat edelleen nousseet, mutta tuotteista saatava hinta on arvoitus. Kuten aina, sadon määrä ja laatu riippuvat myös kasvukauden säistä. Onko viljelijöillä varaa ottaa jälleen isoja riskejä?

Kaupan yltäkylläisten hyllyjen äärellä saattaa unohtua, että ruoka on energiaa vaarallisempi ja kovempi ase. Se on nähty meneillään olevan kriisinkin aikana.

Venäjä käyttää energiaa aseena Eurooppaa vastaan ja samaan aikaan myy sitä muualle halvalla. Sellaisten maiden, jotka ovat tuontiviljan varassa, on vaikea tuomita hyökkäyssotaa.

Tuontienergiaa voidaan korvata hätätilanteessa kotimaisella uusiutuvalla energialla, ainakin vielä esimerkiksi puulla. Ruuan kanssa tilanne on toinen, vaikka siihen on apu löytynyt petun muodossa metsästä.

On tärkeää, että ruokaturva on noussut päättäjien pöydille. Ukrainan sodan syttymisen jälkeen perustettu varautumisen ministerityöryhmän kokoontuu huomenna torstaina. Työryhmän pääsihteerin Lauri Kajanojan mukaan asialistalla on todennäköisesti ruokaturvan tilannekuva. (mt.fi 24.9.)

Ruokaturvan vahvistaminen on välttämätöntä. Kallistuneet tuotantopanokset uhkaavat vähentää maatalouden yrittäjätuloa tänä vuonna jopa miljardilla eurolla. Jokainen ymmärtää, etteivät tuottajat ja ruokaturva sitä kestä. Maatalouden yrittäjätulo oli viime vuonna noin 600 miljoonaa euroa.

Vaikka nyt näyttää, että ruuan tuotanto riittää seuraavan vuoden kotimaiseen kulutukseen, takeita tulevaisuudesta ei ole. Pitäisi muistaa, että sato ei ole riittävä, ellei sitä vähän jää varastoon pahan päivän varalle tai muillekin tarvitseville.

Kohtuullisesta sadosta on kaikkien syytä iloita.