Oppia elämään

Hallituksen sivistyspoliittinen työryhmä pääsi keskiviikkona sopuun peruskoulun tuntijakouudistuksesta. Uudistusta yritettiin edellisen hallituksen aikana, mutta silloin ei yksimielisyyttä löytynyt.

Uudistus ei sisällä kovin suuria muutoksia. Eniten keskustelua hallituksen sisällä nostatti uskonnon opetuksen supistaminen. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta päätettiin supistaa yksi viikkotunti.

Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) oli tyytyväinen kompromissiin, koska tuntijaosta annettavaan asetukseen tulee maininta kristillisestä perinteestä. Sen pitäisi Räsäsen mukaan lopettaa keskustelun siitä, voiko kevätjuhlassa laulaa suvivirttä tai jouluna esittää seiminäytelmää.

Nuorten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin halutaan kasvattaa lisäämällä ja aikaistamalla yhteiskuntaopin ja historian opetusta. Myös toisen kotimaisen kielen opetuksen aloittamista aikaistetaan vuodella. Liikuntaa lisätään kahdella ja musiikin ja kuvaamataidon opetusta yhdellä vuosiviikkotunnilla.

Suomen peruskoulu on kerännyt kehuja ympäri maailmaa ja on hyvä, että sitä pyritään edelleen kehittämään. Eri asia on, miten hallituksen sopimat muutokset parantavat nuorten valmiuksia tulevaisuuden varalle.

Tuntimääriä tärkeämpää on opetuksen sisältö. Saavatko lapset ja nuoret riittävästi perusteita oman elämänsä hallitsemiseen?

Yhteiskunnan muutoksesta ja oman talouden hallinnan ongelmista kertoo esimerkiksi se, että nuorten maksuhäiriöt ovat lisääntyneet.

Ministereiden päätöksen mukaan kotitaloudesta tulee virallisesti taito- ja taideaine. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Toivottavasti sitä, että peruskoulun päättäneet osaavat tulevaisuudessa muun muassa valmistaa itse perusruokaa.